60 hyvää syytä | 15/06/2020

60 hyvää syytä: Nuori potilas kaipaa tukea matkalla lapsesta aikuiseksi

Moni nuori potilas on uuden edessä siirtyessään lastenosastolta aikuisten sairaalamaailmaan. Nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola tutkii Suomen Lääketieteen Säätiön tuella nuorten potilaiden tuen tarvetta.

Kun Silja Kosola oli koululääkärinä ensimmäistä kertaa tekemisissä ylä- ja ammattikoululaisten kanssa, huomasi hän tämän olevan se potilasryhmä, jonka kanssa haluaa toimia. Nyt Kosola on Pohjoismaiden ensimmäinen nuorisolääketieteen dosentti ja tutkii, miten nuorten pitkäaikaissairaiden siirtyminen lastenklinikalta aikuispuolelle saataisiin sujumaan entistäkin paremmin.

– Sekä Suomessa että ulkomailla haastavin hetki nuoren potilaan hoidossa on, kun hän siirtyy lasten puolelta aikuisten sairaalaan. Tapaavatko lastenlääkäri ja aikuislääkäri koskaan toisiaan? Näkeekö nuori, että nämäkin henkilöt luottavat toisiinsa ja siten hänkin voi luottaa tähän uuteen ihmiseen, Kosola pohtii.

Siirtymä tutusta lastensairaalasta aikuisten sairaalamaailmaan voi olla nuorelle suuri muutos. Kosola muistuttaa, että aikuispuolella hoitopaikkaa vaihtavat nuoret ovat vähemmistö: esimerkiksi sydän- ja neurologian potilaista valtaosa on työ- ja eläkeikäisiä.

– Hoitoympäristön lisäksi myös hoitajat ja lääkärit vaihtuvat. Onkin ehdotettu, että ensimmäiset vuodet nuoren aikuisen hoidosta vastaisi sama, pieni tiimi.

Tukea nuorille potilaille

Kosolan vetämässä, Suomen Lääketieteen Säätiön tukemassa tutkimuksessa on mukana 253 suomalaisnuorta, joita on aiemmin hoidettu Helsingin lastenklinikalla, ja joiden sairauden seuranta jatkuu nyt aikuispuolella eri sairaaloissa tai terveyskeskuksissa. Tutkimusaineistona käytetään nuorten potilaiden vuosittain täyttämiä kyselyitä sekä potilasasiakirjamerkintöjä ja sairaushistoriaa.

– Tutkijan työ on käytännössä juuri tällaista erilaisten taulukoiden ja tiedostojen kanssa työskentelyä. Tällä hetkellä käsittelemme kerättyä tietoa, jotta se saadaan tilasto-ohjelman ymmärtämään numeeriseen muotoon.

Tutkimuksessa on mukana toinen tutkimusryhmä Australiassa. Kosola kertoo, että myöhemmin tutkimusryhmät pääsevät tarkastelemaan, minkälaisia yhteisiä asioita eri maiden nuorten väliltä löytyy.

– Oma ja tutkimukseni ajatus on, että nuorilla potilailla on todennäköisesti enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Se, onko nuorella diabetes, sydänvika vai suolistosairaus, ei todennäköisesti ole niin merkitsevä nuoren selviytymisen ja hoitotulosten kannalta kuin se, miten hyvin hän on ylipäätään elämässään pystynyt ottamaan itsenäistymisaskeleita ja kantamaan vastuuta.

Kosolan mukaan on tärkeää, että myös vanhemmat ymmärtävät itsenäistymisen merkityksen nuoren tulevaisuudelle.

– Jos on pelännyt, että lapsi kuolee, häntä haluaa suojella – se on täysin luontaista. Silti pitäisi näyttää sairaudesta selvinneelle lapselle, että selvitäkseen myös tulevaisuudessa hänen pitää oppia arjessa tarvittavia taitoja ja huolehtimaan sairauteen liittyvistä asioista, Kosola muistuttaa.

Katso video nuorten pitkäaikaissairaiden potilaiden tutkimuksesta

Alla olevalla videolla Silja Kosola kertoo tutkimuksestaan ja sen mahdollisuuksista. 60-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Suomen Lääketieteen Säätiö nostaa esiin kotimaisia lääketieteellisen tutkimuksen tekijöitä, heidän työtään ja työn merkitystä Suomelle ja suomalaisille. #60hyvääsyytä

 

 

Suomen Lääketieteen Säätiön kautta voit tukea suomalaista nuorisolääketieteen tutkimusta. On monta tapaa – ja tuhansia syitä – lahjoittaa. Tutustu eri lahjoitustapoihin täällä ja tee tärkeä lahjoituksesi.

Lahjoita lääketieteen tutkimukseen