60 hyvää syytä | 06/02/2020

Panu Jaakkola: Ajatus suuren ongelman ratkaisemisesta on tutkimustyössä merkittävä voima

Nuoren Panu Jaakkolan mieltä kiehtonut kirja Sinuhe egyptiläinen sai hänet hakeutumaan lääketieteen pariin. Ajatus suuren ongelman ratkaisemisesta on tutkimustyössä merkittävä voima Jaakkolalle.

Solututkijat Peter Ratcliffe, William Kaelin ja Gregg Semenza saivat vuoden 2019 lääketieteen Nobel-palkinnon tutkimuksestaan, jossa selvitettiin solujen kykyä aistia hapen määrää. Professori Panu Jaakkola oli mukana vuosina 1999–2001 Ratcliffen tutkimusryhmässä toteuttamassa yhtä keskeistä palkintoon johtanutta tutkimuksista.

”Tiedettiin hyvinkin tarkkaan, mitä etsittiin, mutta lopputulos oli kuitenkin meillekin erittäin iso yllätys. Se mitä löysimme, oli solun sisäinen mekanismi ja viestintäreitti, millä tapaa solut tietävät, että happea on riittävästi ja pystyvät reagoimaan siihen”, Jaakkola sanoo.

Tutkimustyössä ajatus siitä, että pystyisi löytämään jotain uutta ja merkittävää, on hirveän iso voima taustalla, hän kuvailee.

Jaakkola itse on erikoistunut munuaissyövän tutkimukseen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana munuaissyöpään on kehitetty monia hyviä lääkkeitä, mutta sellaista, joka etäpesäkkeet ja munuaissyövän kokonaan parantaisi, ei ole vielä löytynyt.

”Munuaissyöpään sädehoito tehoaa jostain syystä huonosti, mitä emme ollenkaan ymmärrä. Siinä on yksi erittäin iso tutkimuskenttä, johon haluaisin löytää vastauksia”, Jaakkola sanoo.

Lääketieteen säätiön 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi säätiö nostaa esiin kotimaisia lääketieteellisen tutkimuksen tekijöitä, heidän työtään ja työn merkitystä Suomelle ja suomalaisille.