Uutiset | 17/04/2020

Silja Kosola: Koronakriisissä ei saa unohtaa nuoria, mielenterveyttä ja jälkihoitoa

Elämme hyvin poikkeuksellisia aikoja, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia myös suomalaisten mielenterveyteen. Koronakeskustelun yhteydessä tulee muistaa, että tuen tarve jatkuu myös kriisin jälkeen, sanoo Silja Kosola.

Suomalaisten arki on muuttunut viime viikkojen aikana rajoitusten vaikuttaessa työntekoon, koulunkäyntiin ja vapaa-aikaan. Kaikissa kodeissa asiat eivät kuitenkaan ole hyvin. Yleislääketieteen erikoislääkäri ja nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola on huolissaan niistä lapsista ja nuorista, jotka eivät nyt ole koulun ammattilaisten näkyvissä.

”Tilanne on uusi meille aikuisillekin, mutta erityisen haastava se on nuorille, jotka ovat tottuneet aivan erilaiseen vapauteen”, kertoo Kosola, jonka työtä pitkäaikaissairaiden nuorten parissa Suomen Lääketieteen Säätiö tuki viime vuonna Tutkimusryhmän perustajan apurahalla.

Pääkaupunkiseudulla lastensuojeluilmoitusten määrä on epidemian puhjettua pudonnut kolmanneksella.

Kosolan mukaan tilanne ei suinkaan johdu siitä, että yhtäkkiä lapsilla ja nuorilla olisi kotona parempi olla.

Aiempien taloudellisten taantumien ja lamatilanteiden tapaan koronaviruspandemia aiheuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia suomalaisten mielenterveyteen. Kosola toivookin, että talouden tukemisen lisäksi varmistetaan myös sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus kriisin jälkeen.

”Vaakakupissa painavat nyt tuhansien ihmisten henki ja pitkäaikainen psykososiaalinen terveys. On selvää, että tehdyt rajoitustoimet ovat olleet vaikuttavia – mutta mitä teemme kriisin jälkeen?”

 

Lääketieteen säätiön 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi säätiö nostaa esiin kotimaisia lääketieteellisen tutkimuksen tekijöitä, heidän työtään ja työn merkitystä Suomelle ja suomalaisille.

Lahjoita lääketieteen tutkimukseen