60 hyvää syytä | 19/05/2020

”2020-luvun lopulla ihmiset voivat kotonaan tehdä saman määrän testejä kuin nyt tehdään sairaalan laboratorioissa”

Tulevaisuudentutkija ja teknologiavaikuttaja Risto Linturi arvioi, että tulevaisuuden uhat muuttuvat mahdollisuuksiksi vain, jos pidämme kiinni tavoitteestamme kehittyä ja kehittää. Suomen Lääketieteen Säätiön juhlavuoden ylimääräiset apurahat ohjataan tutkimuksiin, jotka keskittyvät tulevaisuuden terveysuhkiin ja niiden torjuntaan.

Risto Linturi puhuu rauhallisesti ja harkiten. Hänen puheessaan toistuu sanapari, joka kiteyttää hyvin hänen näkemyksensä tulevista vuosikymmenistä: etädiagnostiikka ja itsediagnostiikka. Näiden ympärille rakentuu hänen mukaansa suurelta osin lääketieteen ja terveysalan kehitys.

Näen tulevaisuuden uhkiin varautumisen tieteellisen tiedon lisääntymisenä ja uuden oppimisena.

– Terveys on elintärkeä asia, ja jatkossa käytämme sen vaalimiseen ja mittaamiseen entistä suuremman osan resursseistamme. Se toki edellyttää näyttöä siitä, että vaikuttavuus on selkeä, Linturi pohtii.

Puhelimiin siirtynyt etälabra tuo diagnostiikan kotiin

Risto Linturilla on selkeä visio siitä, että tekoälypalvelut ja analyysilaitteiden hintojen lasku tuovat laboratorion koteihin ja lisäävät itsediagnostiikan ja etädiagnostiikan määrää merkittävästi.

Hän arvioi, että 2020-luvun lopulla ihmiset voivat kotonaan tehdä saman määrän testejä kuin nyt tehdään sairaalan laboratorioissa. Tekoäly tuo suuria mahdollisuuksia lausumiseen ja fotoniikka poistaa monia taitoa vaativia työvaiheita.

– Kertakäyttöiset analysaattorit valmiine reagensseineen ovat esimerkki etädiagnostiikan keinoista. Laboratorio siirtyy puhelimiin, hän kertoo.

Etädiagnostiikka helpottaa arkea

Etä- ja itsediagnostiikka on Linturin mukaan tervetullut apu arkeemme, sillä niiden myötä elämämme helpottuu.

– Jos sinulla on kurkku karhea tai vilustumisen tunne, lähdetkö lääkäriin vai käytätkö tarjolla olevaa itsediagnostiikkatestiä? Jos keinoja on, niihin tartutaan helposti, Linturi sanoo.

Itsetestauspalveluista ja kuluttajien innokkuudesta käyttää niitä on Linturin mukaan kaksisuuntainen yhteiskunnallinen hyöty.

– Tutkimuksissa tarvittavien menetelmien ansiosta teollisuus pystyy tuottamaan kuluttajaversioita. Kun massiivinen ja mittaaminen kehittyy, rinnalla kehittyy myös tiedon käsittelykyky. Kyseessä on tutkimuksen ja teollisuuden itseään ruokkiva logiikka, Linturi sanoo.

Jos yksityisten ihmisten itsestään keräämään tietoa voidaan jatkossa käyttää hyväksi, on hyöty merkittävä. Sen avulla varaudutaan tulevaisuuden uhkiin.

– Jos ajattelee sitä, mistä kehityksestä olisi eniten hyötyä, pidän itsediagnostiikkaa kaikkien merkittävämpänä tekijänä. Annetaan ihmisille kuumemittarin lisäksi laitteita, joilla omaa terveyttä voi seurata. Näihin kytkettyjen palvelujen kehittäminen mahdollistaa väestötasollisen seurannan. Näin voitaisiin heti nähdä, missä paikallisesti alkaa esimerkiksi jokin tauti levitä.

Suhtautuminen terveystietojen jakamiseen muuttuu

Ihmisten itsensä keräämään tietomassaa pystytään vielä toistaiseksi käyttämään hyväksi vasta vähän. Monen tietosuojaan ja yksityisyydensuojaan liittyvän asian tulee parantua, jotta Linturin maalailemat skenaariot voivat toteutua. Risto Linturi kuitenkin uskoo, että nyt käyttöön saatavat korona-applikaatiot avaavat tien uusille mahdollisuuksille.

– Liikkumisen seuranta ja kontaktien jäljittäminen alkaa tuottaa sellaista dataa, josta voidaan päätellä, millä mekanismilla epidemia leviää. Samalla suhtautuminen tietojen jakamiseen muuttuu, hän arvelee.

Pontimena etuja

Linturin mukaan käyttäjiä voidaan kannustaa terveystietojen jakamiseen liittämällä ne esimerkiksi vakuutusturvaan tai johonkin välittömään terveydenhuollon palveluun. Pontimena toimisi esimerkiksi se, että sairaspoissaoloista ei tarvitsisi käydä lääkärissä.

– On erikoista, kuinka hankalaksi yksilön terveystietojen hyväksikäyttö terveydenhuollossa on tehty. Tietojen antaminen laitevalmistajalle on tällä hetkellä paljon helpompaa kuin terveysviranomaisille, Linturi kritisoi.

Utopia vai dystopia?

– Oli sitten kyse terveydestä tai ilmastonmuutoksesta, ratkaisut löytyvät teknisistä ratkaisuista, joiden hinta saadaan tarpeeksi alas. Meillä on edessämme joko utopia tai dystopia. Kumpaankin on eväät. Dystopia on seurausta siitä, että pyrimme vain selviämään. Toinen vaihtoehto on kehittyä ja kehittää, Risto Linturi muistuttaa.

Tiedemies uskoo tietenkin tieteen voimaan. Hän muistuttaa, että ongelmia on vaikea ratkoa niillä samoilla keinoilla, joista ne johtuvat.

– Koskaan ennen ei näin monen hyvinvointi ole ollut näin harvoista ihmisistä kiinni. Se on hassu, mutta perusteltu väite. Suuri osa meidän tuotantovälineistämme on pienen joukon suunnittelemia. Niihin kuitenkin perustuu tämän hetken korkea osaaminen ja korkea tuottavuus. Sama pätee myös ihmiskuntaa uhkaaviin riskitekijöihin ja niihin varautumiseen.

Risto Linturin mukaan mahdollisuudet varautumiseen kasvavat kuitenkin vauhdilla

– Yli sata käynnissä olevaa korona-rokotuskehitysprojektia osoittaa sen, että ihmiskunta on tänään huomattavasti paremmin varustautunut pandemiaan kuin vielä 15 vuotta sitten. Nyt meillä on parempi kyky reagoida ja jäljittämisen ja tiedon välittämisen tavata ovat paremmat, hän sanoo.

Jokainen suomalainen voi nyt tukea tartuntatautien tutkimusta lahjoituksella

__

60-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Suomen Lääketieteen Säätiö jakaa tänä vuonna ylimääräiset 400 000 euroa uusiin tutkimusavauksiin. Apurahat ohjataan tutkimushankkeille, joiden kautta voitaisiin varautua tulevaisuuden terveysuhkiin ja mahdollisesti torjua niitä. Apurahoja voi hakea 31. toukokuuta asti apurahapalvelussa.

 

Risto Linturi

  • tulevaisuudentutkija, visionääri ja sarjayrittäjä
  • kirjoittanut yhdessä Osmo Kuusen kanssa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisun Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037. Vuonna 2018 julkaistu raportti esittelee laajasti Suomelle radikaaleja teknologisia ratkaisuja.

 

 

Lahjoita lääketieteen tutkimukseen