Uutiset | 21/08/2019

SuomiAreenan keskustelu: Tulevaisuuden terveyttä rakennetaan tutkimuksella

Yhteiskunnallista keskustelutapahtumaa jälleen isännöinyt Pori virittäytyi tieteen ja terveyden teemoihin, kun SuomiAreena-rannan lavalla vietettiin 15.7. Huomisen terveys -päivää. Päivän keskusteluissa oltiin yksimielisiä tutkimuksen tärkeydestä osana kehittyvää terveydenhuoltoa. Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja Anne Remes korosti paneelikeskustelussa rahoituksen roolia tutkimuksen kentällä.

Huomisen terveys -päivän käynnistäneessä paneelikeskustelussa pohdittiin tutkimuksen roolia osana terveydenhuoltoa ja sen kehittymistä. Keskusteluun osallistuivat Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n tutkimusjohtaja Aarno Palotie, Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja Anne Remes, Nuorten Lääkärien Yhdistyksen puheenjohtaja Sara Launio ja Biopankkiosuuskunnan toimitusjohtaja Marco Hautalahti.

Panelistit olivat yksimielisiä tutkimuksen tärkeydestä osana kehittyvää terveydenhuoltoa. Jotta terveyttä riittää myös huomenna, on ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa tehdään laadukasta lääketieteellistä tutkimusta tänään.

– Tutkimus on aikaa vaativaa, pitkäjänteistä työtä, jonka tuloksia nähdään usein vasta vuosien päästä. Yhteisenä tavoitteenamme on parantaa sekä suomalaista että kansainvälistä tutkimusta ja sitä kautta tuottaa parempaa terveyttä meille kaikille, Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja Anne Remes kertoi.

Tulevaisuuden terveys vaatii panostuksia nyt

Tutkimuksen mukaan 90 prosenttia suomalaisista luottaa tieteeseen. Samalla lääketieteellisen tutkimuksen arvostus ja rahoitus ovat kuitenkin laskeneet viime vuosina merkittävästi: terveydenhuollon yliopistotasoiseen tutkimukseen tarkoitettu valtion tutkimusrahoitus (VTR) on vähentynyt 20 vuodessa noin 70 miljoonaa euroa. Rahoituksen väheneminen ja tutkimuskustannusten kasvu ovat vaikuttaneet suoraan käytössä oleviin resursseihin.

– Olemme erityisen huolissamme kliinisestä tutkimuksesta, joka on Suomessa korkeatasoista, mutta jonka rahoitus on kutistunut lähes olemattomiin. Suomalaisten terveys tarvitsee suomalaista tutkimusta – sitä emme voi ulkoistaa tai ostaa valmiina muualta, Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n tutkimusjohtaja Aarno Palotie sanoi.

Rahoituksen kentän tunteva Remes kertoo, että pääasiassa lahjoitustuloilla toimivien säätiöiden rooli tutkimusten rahoituksessa onkin kasvanut.

– Rahoituslähteet ovat entistä hajanaisempia, jolloin tutkijat joutuvat tekemään paljon työtä rahoituksensa eteen. Tutkimustyön kannalta pitkäjänteinen ja systemaattinen rahoitus olisi tärkeää, Remes sanoi.

Panelistit peräänkuuluttivat lääkäreille myös joustavampaa mahdollisuutta tehdä tutkimusta potilastyön rinnalla. Lääkäriliiton kyselyn mukaan 40 prosenttia tutkimusta tekevistä lääkäreistä tekee tutkimusta vain vapaa-ajallaan.

– Kun tutkimukselle ei ole vastaavaa virka-aikaa kuin kliiniselle työlle, siihen keskittyminen on päivystysvelvollisuuksien ja muun elämän ohella varsin haastavaa. Tutkija-lääkäri tekee tärkeää työtä sekä tutkimuksen että laadukkaan potilastyön eteen, Nuorten Lääkärien Yhdistyksen puheenjohtajana toimiva Launio muistutti.

– Terveydenhuollon paine on tällä hetkellä suuri, ja lääkäripulan takia resursseja on hankala irrottaa hoitotyöstä tutkimukseen. Nämä kaksi eivät kuitenkaan ole asetettavissa vastakkain, vaan niitä tulisi yhdistää myös hoidon parantamiseksi, Remes lisäsi.

Yhteistyöllä kohti parempaa terveyttä

Moni voi kokea lääketieteen ja tutkimuksen itselleen hyvin etäisiksi. Yksi keskustelun teemoista olikin myös kansalaisten osallistaminen lääketieteellisen tutkimuksen ja terveydenhuollon kehittämiseen.

Jokaisella on oikeus osallistua tutkimuksen tekemiseen. Tutkimusta voi tukea esimerkiksi tekemällä lahjoituksen tutkimusta edistävälle säätiölle tai antamalla oman verinäytteensä paikalliseen biopankkiin, joka kokoaa näytteitä tutkimuksen tekemistä varten.

– Tutkimus voi astua ihmisen elämään myös sairastumisen yhteydessä: lääketieteelliseen tutkimukseen voi hakeutua tutkimuspotilaaksi ja saada sitä kautta uusinta, laadukasta hoitoa, Launio kertoi.

– Valitettavasti avoimen tiedon hyödyntämisessä meillä on vielä parannettavaa. Meillä tehdään äärettömän paljon hyvää, laadukasta tutkimusta, joista tiedetään vain paikallisesti, Remes harmitteli.

Panelistit ovat kuitenkin ylpeitä Suomessa tehtävästä tutkimuksesta, joka tarjoaa tärkeää perustutkimustietoa kliinisen työn tueksi ja potilaiden hyväksi.

– Nyt haasteenamme on pysyä lääketieteellisen tutkimuksen kärkiliigassa ja rakentaa siltoja tutkimuksen ja perustyön välille. Tieteeseen tulee tehdä investointeja, jotta pärjäämme kansainvälisellä terveydenhuollon kilpailukentällä, Biopankkiosuuskunnan toimitusjohtaja Hautalampi lisäsi.