Uutiset | 12/11/2019

Uusi kuvantamistekniikka paljastaa uutta tietoa harvinaisista aivosairauksista

Muun muassa Suomen Lääketieteen Säätiöltä rahoitusta työhönsä saanut, Turun yliopistossa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä apulaisprofessori, lääketieteen tohtori Juho Joutsa määritti yhdessä Harvardin yliopiston neurologien kanssa niin kutsutun Holmesin vapinan todennäköisen alkuperän aivoissa. Tulokset tarjoavat myös muiden harvinaisten aivosairauksien alkuperän selvittämiseen uuden lähestymistavan, joka tavanomaisia aivokuvantamistekniikoita käyttämällä ei olisi mahdollinen. Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa Annals of Neurology -tiedelehdessä.

Holmesin vapina on harvinainen neurologinen sairaus, joka aiheuttaa voimakasta raajojen vapinaa levossa, asentoa ylläpitäessä ja liikkeen aikana. Tauti on nimetty brittiläisen neurologin Gordon Holmesin mukaan. Holmes kuvasi ensimmäisenä potilastapauksia, joissa keskiaivojen vaurio aiheutti vaikean raajojen vapinan. Holmesin vapinan todellinen alkuperä aivoissa on kuitenkin edelleen epäselvä.

Juho Joutsa kollegoineen hyödynsi tutkimuksessaan uutta toiminnalliseen magneettikuvantamiseen perustuvaa tekniikkaa, jolla kyetään selvittämään aivojen sisäisiä kytkentöjä. Holmesin vapinaa aiheuttaneita aivoinfarkteja ja aivojen sisäisiä kytkentöjä tutkimalla tutkijat onnistuivat paikantamaan oireiston yhteensä kahdeksan eri aivorakenteen muodostamaan verkostoon.

– Alkuperän hajaantuminen usealle eri aivoalueelle on linjassa sen kanssa, että aiemmat käsitykset oireiston alkuperästä ovat vaihdellet huomattavasti. Tutkimuksemme on ensimmäinen Holmesin vapinan laaja aivokuvantamistutkimus, Joutsa kertoo.

Tulokset auttavat kohdentamaan hoidon tarkemmin

Holmesin vapina voi olla niin voimakas, että siitä kärsivä henkilö ei enää tule toimeen itsenäisesti. Hoito on haastavaa ja käytössä olevien hoitomenetelmien teho on usein huono.

– Tutkimuksessamme havaittiin, että yleisimmin Holmesin vapinan neurokirurgisessa hoidossa käytetyt kohteet eivät osukaan taudin aiheuttavaan aivoverkostoon, mikä saattaa selittää hoidon verrattain huonoa tehoa, Joutsa selittää.

– Tulosten perusteella hoitoa voidaankin jatkossa mahdollisesti kohdentaa entistä paremmin. Samaa tekniikkaa voitaneen hyödyntää myös muiden harvinaisten neurologisten sairauksien tutkimuksessa, Joutsa uskoo.

Samat tutkijat ovat aiemmin selvittäneet mm. Parkinsonin taudin ja servikaalisen dystonian alkuperää aivoissa. Joutsa sai rahoitusta tutkimukselleen Suomen Akatemialta, Suomen Lääketieteen Säätiöltä ja valtion myöntämästä tutkimusrahoituksesta Turun yliopistolliselle keskussairaalalle.

Alkuperäinen tiedote on julkaistu 4.11. Turun yliopiston sivuilla.