60 hyvää syytä | 10/03/2020

Verisyöpä ei ole enää varma kuolema – nykyisin se voidaan useimmiten parantaa tai muuttaa krooniseksi sairaudeksi

Aikoinaan leukemia kuulosti kuolemantuomiolta, mutta nykyisin jopa pahamaineiseen akuuttiin myelooiseen leukemiaan (AML) sairastuneista työikäisistä yli puolet paranee. Ja uusia lääkkeitä on tulossa, joten hoitotulokset kohenevat jatkossakin, kertoo hematologi, tutkija Mika Kontro.

Kuolemantuomio. Lähes sellaiselta kuulosti verisyöpädiagnoosi vielä reilu parikymmentä vuotta sitten. Useimmat potilaat menehtyivät viiden vuoden sisällä taudin havaitsemisesta.

Nykyisin merkittävä osa pahanlaatuisista verisyövistä saadaan hallintaan tai pystytään kokonaan parantamaan. Esimerkiksi lasten verisyövistä yleisimmän, akuutin lymfaattisen leukemian (ALL), kuolleisuus 1960-luvulla oli lähes 100 prosenttia, mutta nykyisin sairastuneista 95 prosenttia paranee.

Aikuisten kroonisen myelooisen leukemian (KML), hoidossa tapahtui dramaattinen käänne 2000-luvulla. Uusien lääkkeiden, tyrosiinikinaasiestäjien, ansiosta tappava tauti muuttui krooniseksi sairaudeksi. Siihen sairastuneiden elinaika ei nykyisin eroa merkittävästi muusta samanikäisestä väestöstä. Myös yleisimmän aikuisten akuutin verisyövän, akuutin myelooisen leukemian (AML), kuolleisuus on laskenut.

”Tällä hetkellä työikäisistä AML-potilasta pystytään parantamaan hieman yli puolet. Hoitotulokset ovat Suomessa maailmanlaajuisestikin katsottuna hyviä – ja ne ovat jatkuvasti parantuneet”, kertoo kliinisen hematologian ja sisätautien erikoislääkäri, LT Mika Kontro.

Leukemia muuttuu hoidettavaksi krooniseksi sairaudeksi

Akuutin myelooisen leukemian osalta hyvä kehitys on tähän asti johtunut pitkälti siitä, että solusalpaajahoitojen haittoja on opittu ehkäisemään tukihoidoin entistä tehokkaammin. Kontron mukaan nyt on kuitenkin näköpiirissä isompi mullistus. Parin viime vuoden aikana on kehitetty useita uusia täsmälääkkeitä AML:aan. Niiden avulla voidaan hoitaa myös sellaisia potilaita, joille solusalpaajahoidot eivät sovellu.

Uusien lääkkeiden myötä näkemys leukemian hoidosta on muuttumassa. Sairauden parantaminen ei aina onnistu, mutta sen ei tarvitse enää olla ainoa tavoite. Joskus riittää, että tauti saadaan kuriin.

”Uskon, että tulevaisuudessa meillä on mahdollisuus tarjota potilaille hyviä, pitkäkestoisia hoitovasteita, joiden aikana elämänlaatu pysyy hyvänä. Akuutista leukemiasta tulee hoidettava krooninen sairaus samaan tapaan kuin esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudesta.”

Kontron mukaan verisyöpien tutkimus on viime aikoina kehittynyt nopeasti. Tautimekanismit tunnetaan nykyisin jo melko hyvin ja täsmälääkkeitä tulee jatkuvasti lisää. AML:n ohella lääkkeitä on viime vuosina kehitetty innokkaasti muun muassa krooniseen lymfaattiseen leukemiaan ja multippeliin myeloomaan.

Kiinteiden syöpäkasvainten hoidot lisäävät riskiä

Akuutti myelooinen leukemia kiinnostaa tutkijoita erityisesti, sillä siihen sairastuvien määrä on kasvussa. Vuosittain tauti todetaan yli 200 suomalaisella. Osin yleistyminen johtuu siitä, että ihmiset elävät pidempään. Akuutin leukemian riski on 75-vuotiailla lähes kymmenkertainen 40-vuotiaaseen verrattuna.

Leukemian synnyn taustalla on se, että veri uusiutuu jatkuvasti. Punasolu elää keskimäärin vain 120 vuorokautta, ja valkosolun elinikä on solutyypistä riippuen muutamasta tunnista useampaan vuoteen. Uusia verisoluja muodostuu luuytimessä, jossa on erilaistumiseen kykeneviä kantasoluja. Niistä verisoluksi kehittyvät solut erilaistuvat ensin myeloideiksi tai lymfoideiksi esiasteiksi. Jälkimmäisistä voi edelleen muodostua puolustusjärjestelmän valkosoluja, ja myeloideista joko puna- tai valkosoluja tai verihiutaleita.

Leukemiat johtuvat siitä, että jossain kohtaa uusien verisolujen muodostumisen aikana tapahtuu mutaatio ja jokin solu muuttuu pahanlaatuiseksi syöpäsoluksi. Syöpäsoluja alkaa kertyä luuytimeen, jolloin verisolujen normaali tuotanto häiriintyy. AML:ssa taustalla on muutos myeloidissa kantasolussa.

Leukemiariskin kasvaminen vanhemmiten johtuu siitä, että ikääntyessä kasvaa virheen mahdollisuus verisolujen muodostumisessa. Haitallisia muutoksia syntyy herkemmin.

Toinen AML:n yleistymistä selittävä tekijä on, että kiinteiden syöpäkasvainten hoitotulokset ovat parantuneet. Aina kun syövän kukistamiseksi annetaan solusalpaajahoitoja, riskinä on AML:n kehittyminen. Tämä johtuu siitä, että etenkin ikääntyneillä esiintyy usein pieni määrä haitallisia mutaatioita verta muodostavissa soluissa. Koska syövän hoidossa käytettävät solusalpaajat vahingoittavat tilapäisesti verenmuodostusta luuytimessä, haitalliset mutaatiot voivat päästä rikastumaan ja aiheuttaa leukemian.

“Yksi iso asia tulevaisuudessa on, että hoitojen kehittymisen lisäksi opimme ennaltaehkäisemään leukemiaa. Jos tiedämme, millaisia myeloidien kantasolujen klooneja on terveillä ihmisillä, voimme tutkia asiaa esimerkiksi rintasyöpähoitoihin tulevan potilaan kohdalla ja pohtia leukemiariskiä. Se voi vaikuttaa siihen, millaisia hoitoja hänelle annetaan”, Kontro kertoo.

Lääkeaineet syyniin kehon ulkopuolella

Mika Kontro ryhmineen tutkii parhaillaan lupaavan uuden AML:n täsmälääkkeen, venetoklaksin tehoa kliinisessä lääketutkimuksessa, jossa on mukana useita sairaaloita. Venetoklaksia voidaan antaa niillekin iäkkäille potilaille, joille solusalpaajahoidot eivät sovellu. Tavallisesti tällaisessa tilanteessa annetaan atsasitidiinia, mutta se tehoaa vain neljänneksellä potilaista ja elinikä on keskimäärin vain 10 kuukautta. Tutkimusten mukaan venetoklaksin lisääminen atsasitidiinihoitoon lisää vasteen saaneiden osuutta kahteen kolmesta. Heillä elossaoloaika pitenee yli kolmeen vuoteen. Kontro tutkii, voitaisiinko laboratoriotesteillä löytää ne potilaat, joille venetoklaksihoidot kannattaisi kohdistaa. Asiaa voidaan selvittää potilaalta otettavan luuydinnäytteen avulla kehon ulkopuolella. Näytteestä saatavat solut altistetaan laboratoriossa lääkeaineelle. Siten voidaan jo etukäteen arvioida tautisolukon herkkyyttä.

Kontron tutkimusryhmän tutkii myös, miten lääkeaineresistenssiä voitaisiin estää. Se on yleinen ongelma syöpähoidoissa. Syöpäsolut tulevat ajan myötä vastustuskykyisiksi käytettyjä lääkeaineita kohtaan. ”Etsimme vastausta siihen, mitkä tekijät ennustavat lääkeresistenssin muodostumista. Lisäksi selvitämme, millä lääkeyhdistelmällä resistenssiä voitaisiin tehokkaimmin torjua.”
Kontro tapaa HYKSin hematologina AML-potilaita päivittäin. Hänen haaveenaan on tutkimustensa kautta löytää parempia lääkeyhdistelmiä akuutin myelooisen leukemian hoitoon sekä löytää keinoja arvioida eri lääkeaineiden vaikutuksia jo etukäteen.

 

Teksti: Mari Heikkilä

Mika Kontro

Työ: kliinisen hematologian ja sisätautien erikoislääkäri, HYKS Syöpäkeskus, tutkimusryhmän johtaja, FIMM, K. Albin Johansson seniorisyöpätutkija, Suomen Syöpäinstituutti

Koulutus: LL 2001 (TY), LT 2017 (HY), sisätautien el 2009 (HY) kliinisen hematologian el 2012 (HY)

Harrastukset: Akut latautuvat perheen yhteisten liikuntaharrastusten parissa sekä vapaalasku- ja eräreissuja suunnitellessa.

Lahjoita lääketieteen tutkimukseen