On arvioitu, että kohonnut verenpaine aiheuttaa maailmassa vuosittain lähes 9 miljoonaa kuolemaa. Verenpaineen alentaminen lääkkeillä vähentää sairastavuuden ja kuolleisuuden riskiä merkittävästi. Beetasalpaajia on käytetty tähän tarkoitukseen vuosikymmenien ajan. Niiden käyttö on kuitenkin vähentynyt, koska niiden teho on osoittautunut muita verenpainelääkkeitä heikommaksi erityisesti aivoinfarktien ehkäisyssä.
Lääketieteen lisensiaatti Lauri Suojanen on selvittänyt väitöstutkimuksessaan, miten beetasalpaaja bisoprololi vaikuttaa aorttatason verenpaineeseen makuu- ja pystyasennossa. Tutkimuksen keskeinen löydös oli, että beetasalpaajien epäedulliset vaikutukset aorttatason verenpaineeseen korostuivat selvästi pystyasennossa.
– Havaitsimme, että mittauksissa, jotka tehtiin kohonnutta verenpainetta sairastaville makuuasennossa, bisoprololi laski verenpainetta heikommin aortan tasolla kuin yläraajasta mitattuna. Pystyasennossa bisoprololin epäedulliset vaikutukset aorttatason verenpaineeseen kuitenkin korostuivat selvästi, eikä se laskenut aorttatason verenpainetta lumelääkettä saaneeseen kontrolliryhmään verrattuna, Suojanen kertoo.
Väitöstutkimuksen tuloksista tiedotti Tampereen yliopisto 5.9.2024.
Osalla aorttatason verenpaine kohosi pystyyn noustessa
Verenpaine mitataan yleensä olkavarresta potilaan istuessa. Tällöin ei kuitenkaan saada tietää, miten verenpaine käyttäytyy ihmisen ollessa pystyasennossa. Pystyyn noustessa tarvitaan nopeita kompensaatiomekanismeja, jotta verenkierto säilyy riittävänä aivoissa ja muissa tärkeissä elimissä. Pystyyn noustessa verenpaine yleensä hiukan laskee, kun taas syke ja verenkierron ääreisvastus nousevat.
Suojanen havaitsi tutkimuksessaan, että pystyyn noustessa verenpaine ei reagoi kaikilla henkilöillä samalla tavoin. Noin 600 terveen tutkittavan joukosta kolmasosalla aorttatason verenpaine oli pystyasennossa makuuasentoa selvästi korkeampi. Muutosta selitti eniten tässä ryhmässä havaittu voimakkaampi verenkierron ääreisvastuksen nousu.
Tutkimuksen tulokset kannustavatkin tutkimaan verenpainetta myös pystyasennossa. Mittauksen voi tehdä perinteisillä mittareilla, eli pulssiaaltoanalyysiin käytettävää erikoisvälineistöä ei tarvita.
– Tiedetään, että pystyasennossa tapahtuva verenpaineen nousu liittyy lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitapahtumien riskiin. Tavallisella vastaanottokäynnilläkin tulisi useammin mitata verenpaine myös potilaan seistessä, jolloin saadaan vähäisellä lisätyöllä laajempi arvio potilaan verenkiertoelimistön toiminnasta ja sydän- ja verisuonitautien riskistä, Suojanen sanoo.
Lääketieteen lisensiaatti Lauri Suojasen sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Tampereella perjantaina 20.9.2024. Suojanen on saanut Suomen Lääketieteen Säätiöltä 5 000 euron kannustusapurahan vuonna 2017.