Elämäntyöstään palkittu professori Mikko Hallman on tehnyt pitkän uran lääkäritutkijana niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. Hänen ryhmänsä tekemät hoitokokeet lapsivedestä eristetyllä surfaktantilla 1980-luvulla olivat käänteentekeviä keskosten hengitysvaikeuksien hoidossa. Ne ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että yhä pienemmät keskosvauvat ovat jääneet eloon.
Hallman jatkaa edelleen aktiivista tutkijan työtä Oulun yliopistossa kollegojensa kanssa.
”Minulla on onni olla tutkimusryhmässä, jossa on hirveän fiksuja tyyppejä”, hän kiittelee.
Suomen Lääketieteen Säätiön myöntämän 20 000 euron tunnustuksen elämäntyöstään Hallman otti vastaan iloisena ja kiitollisena. Huomionosoitus kuitenkin yllätti hänet täysin.
”En voinut kuvitella, että saan jonkin palkinnon”, Hallman kertoo.
Tavoitteena ehkäistä ennenaikaisia synnytyksiä
Lääkäripäivillä Hallman piti palkintoluennon, jolla hän esitteli keskosille hengitysvaikeuksia aiheuttavan RDS-taudin hoidon kehitystä. Hän muistutti, että imeväiskuolleisuus on laskenut vuosien saatossa huomattavasti. Kun se esimerkiksi 1970-luvun alussa oli Suomessa noin 2 prosenttia, on se nykyisin vain kymmenyksen tästä. Tämä antaa toivoa myös tulevaisuuteen.
”Puhumme, että maailma menee huonoon suuntaan. Ei se aina niin ole.”
Suomea Hallman pitää loistavana maana lääketieteellisen tutkimuksen tekemiseen. Rahoitusta on toki liian vähän, mutta itse tutkimusympäristö on erittäin hyvä. Hallman ajattelee, että Suomi voi nousta maailmankartalle nimenomaan sellaisilla tutkimusaiheilla, joihin kaikki muut eivät tartu – kuten keskosten hoidolla.
Seuraavaksi hänen mielestään olisi tärkeää löytää keinoja liian varhaisten synnytysten vähentämiseen. Hallman muistuttaa, että huomattavan paljon etuajassa syntyneillä lapsilla on paljon riskejä erilaisiin pitkäaikaissairauksiin.
”Niitä on vaikea ehkäistä sillä, että sairauksia vain hoidetaan paremmin erilaisilla lääkkeillä.”
Tutkijan työssä kärsivällisyys on valttikortti
Ennenaikaisiin synnytyksiin liittyy myös Hallmanin ja eri aloja edustavien tutkijakollegojen nykyinen työ Oulun yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa. Ryhmä on havainnut, että jos synnytys käynnistyy liian varhain, niin tulehdusta vähentävän AAT-proteiinin määrä istukan ja kohdun yhtymäkohdassa on poikkeuksellisen matala.
Eläinkokeissa ennenaikaista synnytystä on voitu ehkäistä antamalla kyseistä proteiinia. Sitä on myös jo useita vuosia käytetty lääkkeenä harvinaiseen ja vaikeaan keuhkosairauteen. Hallman uskoo, että pitkäjänteinen työ erittäin ennenaikaisten synnytysten ehkäisemiseksi johtaa lopulta läpimurtoon.
”En muuten tekisi sitä.”
Hänen mielestään parhaita hetkiä omassa arjessa ovat sellaiset, kun vastaan tulee hyvä löydös. Toki joskus voi viedä jopa vuosikausia, ennen kuin tutkimustulosten todellinen merkitys kirkastuu.
Tutkijan urasta haaveilevia nuoria lääkäreitä Hallman kannustaakin pohtimaan, löytyykö heiltä ammatin vaatimaa pitkää pinnaa ja kestävyyttä. Tärkeää on toisaalta sekin, että osaa ottaa arjen työssä muut ihmiset huomioon mutta olla samalla myös kunnianhimoinen.
”Jos et pyri korkealle, niin et myöskään pääse sinne”, Hallman kiteyttää.