Miksi plakki repeää?

Apurahansaajien tutkimukset esittelyssä – Suomen Lääketieteen Säätiön vuoden 2024 apurahakierroksella tuettiin jälleen useita merkittäviä tutkimushankkeita. Tässä juttusarjassa esittelemme apurahan saaneita tutkijoita ja heidän uraauurtavia tutkimushankkeitaan, jotka tuovat uutta tietoa lääketieteen eri osa-alueilta. Kaikkiin vuoden 2024 apurahansaajiin voit tutustua täältä. Vuoden 2025 apurahat ovat haettavissa 1.5-31.5.2025.

Sepelvaltimotaudissa verisuonten seinämään kertyy rasvan muodostamaa plakkia. Sydäninfarkti syntyy, jos tällainen plakki repeää. Kohtaan syntyy verihyytymä, joka tukkii suonen ja estää veren virtauksen.

Anna Alexanova tutkii, mitkä molekyylitason mekanismit voisivat selittää, miksi toisilla ihmisillä plakki repeytyy ja toisilla ei.

— On havaittu, että osalla sepelvaltimotautipotilaista on paljon plakkia verisuonissa, mutta he eivät koskaan saa sydäninfarktia. Toisilla ihmisillä sepelvaltimot ovat melko puhtaat, mutta yksi revennyt plakki johtaa infarktiin.

Toiveenani on selvittää, mistä tämä ero johtuu.

Yksi selitys voisi löytyä maksasolujen tuottamista lipideistä eli rasva-aineista, joita kiertää verenkierrossa. Niiden koostumus on yksilöllisesti hieman erilainen. Ne voivat vaikuttaa plakin koostumukseen ja aiheuttaa sen, että osalla ihmisistä plakit ovat hauraita ja alttiita repeytymään.

Alexanova hyödyntää iPS-kantasolutekniikkaa, jolla saadaan tehtyä erilaisista sepelvaltimotautipotilaista maksasoluviljelmät. Siten voidaan tutkia ilman maksan koepalaa, millaisia lipidejä maksasolut tuottavat niillä potilailla, jotka saavat sydäninfarktin ja niillä, jotka eivät saa.

— Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että tietyt maksan tuottamat lipidit saattavat olla yhteydessä sydänperäiseen äkkikuolemaan. Aihetta ei ole kuitenkaan vielä paljon tutkittu. Toiveena on, että tutkimuksemme tuo uutta tietoa asiasta ja tulevaisuudessa myös mahdollisuuksia sydäninfarktien ennaltaehkäisyyn.