Harvinaissairauksien tutkimus auttaa monia

Dosentti Mikko Seppänen tutkimusryhmineen on parin viime vuoden aikana löytänyt ja kuvannut jo kolme uutta mahdollisesti suomalaiseen tautiperintöön kuuluvaa harvinaista immunologista sairautta.

Kyseisissä sairauksissa on kyse yhden geenivirheen aiheuttamasta puolustusjärjestelmän toimintahäiriöstä. Tämä voi aiheuttaa alttiutta infektioille, autoimmuunisairauksille sekä syöville. Usein tällainen perinnöllinen immuunipuutos ilmenee jo lapsuudessa ja taudinkuva on vaikea.

Seppäsen tutkimat perinnölliset immunologiset taudit ovat niin harvinaisia, että niitä sairastavia on Suomessa vain kourallinen. Tutkimus hyödyttää kuitenkin huomattavasti laajempaa potilaskuntaa.

Esimerkiksi Seppäsen kollegoineen viime elokuussa julkaisema STAT3-geenin yliaktiivisuuteen liittyvä oireyhtymä auttaa ymmärtämään puolustusjärjestelmälle hyvin tärkeän geenin toimintaa. Jo aiemmin  on löytynyt samaisen geenin vajaatoimintaan liittyvä tauti.

Potilaiden avulla nähdään suoraan sekä geenin liikatoiminnan että vajaatoiminnan seuraukset. He ovat ikään kuin eläviä tautimalleja, jotka auttavat kehittämään lääkkeitä paitsi itselleen, myös laajemmalle potilasjoukolle.

Iso osa läpimurroista immunologisissa sairauksissa on tehty yhden geenin toimintahäiriöistä aiheutuvia harvinaissairauksia tutkimalla. Lääketeollisuus saa harvinaissairauksien perustutkimuksen kautta tietoa lääkekehityksen tueksi.

Usein sama lääke, joka auttaa täsmähoitona harvinaissairaudesta kärsivää, tehoaa myös muihin sairauksiin. Esimerkiksi STAT3-geenin aktiivisuutta hillitseviä lääkkeitä on jo kehitteillä ja niitä kaavaillaan veritautien hoitoon.

Harvinaisen yleisiä Suomessa

Seppästä harmittaa, että immunologisten harvinaissairauksien tutkimus saa Suomessa niin vähän huomiota – ja rahoitusta. Kansainvälisissä tiedeyhteisössä suomalaisten löytämä uusi STAT3-oireyhtymä keräsi paljon huomiota viime syksynä, mutta Suomessa ei aihe herättänyt kiinnostusta.

– Immunologisia yhden geenin sairauksia tutkitaan kansainvälisesti hyvin aktiivisesti. Vähintään kerran kuussa raportoidaan uuden taudin löytymisestä.

Suomessa tutkimus on ollut pitkään hyvin vähäistä, vaikka kyseisiä sairauksia esiintyy täällä kansainvälisesti verrattuna paljon. Useampi kuin yksi 10 000 suomalaisesta sairastuu.

Yhden geenivirheen aiheuttamia immuunijärjestelmän tauteja tunnetaan 320, joten variaatio on suuri. Lisäksi on iso joukko vielä tuntemattomia sairauksia, joista Seppänen on erityisen kiinnostunut.

Käytännössä Seppänen ottaa tutkimuksiin potilaita, tyypillisesti lapsena sairastuneita, joilla epäillään oireiden perusteella perinnöllistä sairautta. Useimmiten sairaudet keskittyvät tiettyihin sukuihin ja tietyille alueille. Erityisen paljon sairauksia esiintyy Kainuussa, Pohjois-Karjalassa sekä Oulun ja Kokkolan seudulla, joilla esiintyy muitakin suomalaisiin rikastuneita tauteja.

Potilaalta otetaan verinäyte ja tutkitaan perimästä, löytyykö sieltä sama virhe kuin jossain jo tunnetussa sairaudessa. Mikäli virhettä ei löydy, etsitään perimästä sekvensoimalla eli lukemalla kohtia, joissa geenin koodi poikkeaa normaalista. Tällä tavoin Seppänen kollegoineen on löytänyt jo useita perinnöllisiä muutoksia, kandidaattigeenejä. Niitä voidaan tutkia edelleen soluviljelmissä ja selvittää, ovatko ne todella syyllisiä oireisiin.

– Kliinistä työtä tekevänä lääkärinä tavoitteenani on, että saisimme potilaalle nopeasti diagnoosin ja  vaikuttavan hoidon. Tieteellisenä haaveenani on, että löydämme mahdollisimman monelle yhden geenin sairautta sairastavalle tarkan geneettisen diagnoosin.

Mikrobit johtavat sairauden jäljille

Seppänen kiinnostui immunologisista harvinaissairauksista jo toisena opiskeluvuonnaan. Hänen mukaansa on kiehtovaa, miten kyseisissä sairauksissa yhdistyvät bakteerien ja ihmisen ominaisuudet: potilaat kärsivät sairautensa vuoksi herkästi juuri tietyn tyyppisistä infektioista. Mikrobien kautta lääkäri saa ikään kuin salapoliisina vihjeitä siitä, missä geenissä voisi olla virhe. Esimerkiksi STAT3-geenin yliaktiivisuudesta kärsiville ovat tyypillisiä mykobakteeritulehdukset.

– Jokaisessa immuunipuutostaudissa on oma mikrobikirjo. Sitä kautta voidaan arvata, mikä immuniteetin haara toimii poikkeavasti.

Seppäsen mukaan on palkitsevaa, kun löytää vaikeasti tunnistettavissa sairauksissa syyn potilaan oireille. Yksi hieno hetki oli, kun hän onnistui tunnistamaan maailman ensimmäisen TRL3-geenin osittaisesta vajaatoiminnasta kärsivän potilaan.

Kyseisen harvinaisen geenivirheen jäljille Seppänen pääsi, kun havaitsi, että potilaan oireet sopivat hitaasti etenevään krooniseen herpesaivokuumeeseen. Se viittasi kyseisen TRL3-geenin toimintahäiriöön. Seppäsen hypoteesi osui oikeaan: geenin sekvensoinnissa tutkijat löysivät potilaalta uudenlaisen muutoksen kyseisessä geenissä.

– Minusta tämä on maailman kiinnostavin tutkimusala. Lisäksi immuunipuutoksia tutkimalla saadaan tietoa moneen muuhunkin tautiryhmään.