Naishormoni estrogeenilla on suotuisia vaikutuksia verenkiertoelimistöön ja se suojaa naisia sydänsairauksilta. Tämä selittää, miksi työikäisillä naisilla sepelvaltimotaudin esiintyvyys on vähäisempää kuin miehillä. Suojavaikutus kuitenkin lakkaa menopaussin jälkeen, kun estrogeenin tuotanto vähenee. Ikääntyneille naisille sepelvaltimotauti voi kehittyä yhtä lailla kuin miehille.
Ikääntyneille naisille sepelvaltimotauti voi kehittyä yhtä lailla kuin miehille.
LL Anette Haukilahden mukaan naisten sydänterveyteen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota jo keski-iässä.
”Sydänperäinen äkkikuolema on naisilla miehiä useammin valtimosairauden ensimmäinen ilmentymä, mikä tietenkin on todella valitettavaa. Emme ole pystyneet tekemään vielä riittävästi naisten sydänperäisten äkkikuolemien ennaltaehkäisemiseksi”, Haukilahti toteaa.
Naisilla sydänsairauden oireet ovat erilaisia kuin miehillä, mikä voi vaikeuttaa taudin tunnistamista.
Naisilla sydänkohtaus tulee usein yöllä
Haukilahden tutkimusten perusteella naisilla sydänperäinen äkkikuolema ilmenee usein yöaikaan levossa. Miehet puolestaan tyypillisesti saavat kohtauksen päivällä rasituksen yhteydessä, esimerkiksi lunta luodessaan tai halkoja hakatessaan.
Sydänperäisistä äkkikuolemista noin 70 prosenttia johtuu sepelvaltimotaudista. Ikääntyneellä naisella taudin havaitsemista voi vaikeuttaa se, että hänellä saattaa olla jo muita sairauksia ja lääkityksiä. Sydänsairaus voi jäädä muiden oireiden taustalla huomaamatta.
Oireet naisilla voivat olla samantyyppiset kuin miehillä eli puristava rintakipu, joka säteilee kaulaan ja vasempaan käteen. Toisaalta oireena voi olla miehiä useammin vain hengenahdistusta tai närästystä. Tällöin voi olla vaikeampi tunnistaa, että kyse on samasta taudista. Oireisiin ei välttämättä myöskään suhtauduta yhtä vakavasti, vaikka pahimmillaan tauti voi johtaa äkkikuolemaan.
Oireena voi olla vain hengenahdistusta tai närästystä.
Haukilahti havaitsi, että tietty muutos sydänfilmissä, vasemman kammion hypertrofia (LVH), esiintyi liki viidenneksellä äkkikuolleista naisista, mutta vain kymmenyksellä äkkikuolleista miehistä. Sen esiintyminen keski-iässä yhdistyi naisilla kohonneeseen sydänkuoleman riskiin. Lisäksi LVH ennusti naisilla sydämen vajaatoiminnan vuoksi sairaalaan joutumista.
”Jos tällainen löydös sydänfilmissä tulee vastaan keski-ikäisellä naisella esimerkiksi terveyskeskuksessa, tulisi siihen reagoida ja tarkistaa, onko verenpaine hyvässä hoidossa.”
Haukilahden mukaan tällöin kannattaa myös harkita lisäselvittelyjä sydämen ultraäänitutkimuksella. Tyypillisesti vasemman kammion paksuuntuminen johtuu verenpainetaudin aiheuttamasta kuormituksesta.
Sukupuolten välisiä eroja pitäisi tutkia enemmän
Haukilahden äänestä kuuluu innostus, kun hän selittää havaintojaan.
”Onhan tämä ollut todella mielenkiintoista. Tutkijana olen ollut onnekkaassa asemassa, kun olen päässyt käsiksi ainutlaatuisiin aineistoihin ja vieläpä saanut niistä johdonmukaisia tuloksia.”
Vaikka vielä tarvitaan lisää tutkimustuloksia aiheesta, näyttäisi siltä, että sydänfilmissä naisilla havaittua LVH-poikkeamaa voitaisiin hyödyntää naisten sydänsairauksien havaitsemisessa. Sydänfilmi on halpa ja helposti saatavilla oleva menetelmä.
Haukilahti uskoo, että tutkimustyö jatkuu myös tulevaisuudessa kliinisen työn ohella. Hän valmistui lääkäriksi viime keväänä ja tohtoriksi on tarkoitus väitellä ensi keväänä.
Alun perin esimerkiksi monet lääketutkimukset tehtiin vain miehillä.
”Kyllä tutkimus on vienyt mukanaan. Haluaisin jatkaa työtä sydänsairauksien sukupuolierojen parissa. On tiedostettu jo pitkään, että naisia ja miehiä ei voida suoraan rinnastaa toisiinsa. Eroja on sekä sydänsairauksien etiologiassa, patofysiologiassa että riskitekijöissä. Silti tähän on tutkimusmaailmassa reagoitu melko hitaasti.”
Vasta viime aikoina tutkimusasetelmissa on kiinnitetty enemmän huomiota siihen, että aineistossa tulisi olla yhtä lailla miehiä ja naisia. Alun perin esimerkiksi monet lääketutkimukset tehtiin vain miehillä.
TIETONURKKA
Miehillä sydänkuolemia enemmän, mutta erot ovat tasoittuneet
Naisten sydänperäisistä äkkikuolemista on vähemmän tutkimustietoa kuin miesten, sillä miehillä sydänperäisiä äkkikuolemia on perinteisesti enemmän – vielä 1970-luvulla oli melko tavallista, että 50-vuotias mies kuoli sydänkohtaukseen. Sittemmin sepelvaltimotaudin hoito on tehostunut molempien sukupuolten osalta ja etenkin työikäisten miesten sydänkuolemat ovat vähentyneet. Toisaaalta sukupuolten väliset erot ovat vuosikymmenten varrella tasoittuneet: vuonna 2018 iskeemiseen sydänsairauteen kuolleista 43 % oli naisia. Tätä selittää osaltaan se, että ihmisten elinikä on noussut ja iäkkäitä naisia on yhä enemmän.
Haukilahdella oli tutkimuksissa käytettävissään pohjoissuomalainen, noin 6000 sydänperäistä äkkikuolemaa sisältävä ruumiinavausaineisto FinGesture.
”Aineistomme on suomalaisen lainsäädännön ansiosta maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Suomessa ruumiinavauksia tehdään muihin länsimaihin verrattuna enemmän, sillä laki määrää oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen, kun kuolinsyytä ei tiedetä tai kuolema on odottamaton.”
Aineistomme on suomalaisen lainsäädännön ansiosta maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.
Haukilahdella oli käytössään myös sydänfilmit 1100 äkkikuoleman kohdanneesta ihmisestä, joille tutkimus oli tehty aiemmin jonkin terveydenhuollon käynnin yhteydessä. Lisäksi hän kävi läpi vuosikymmenten varrelta kertyneitä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laajoja aineistoja.
Haukilahden mukaan miesten sydänfilmeissä on useammin tunnettuja sydänperäiseen äkkikuolemaan yhdistyviä poikkeavuuksia. Naisilla vastaavia muutoksia esiintyy huomattavasti harvemmin, mikä vaikeuttaa riskin tunnistamista.
”Lisäksi havaitsimme, että naisilla oli miehiä enemmän muusta kuin sepelvaltimotaudista johtuvia sydänperäisiä äkkikuolemia. Erityisesti aineistossa korostui primaari sydänlihaksen fibroosi eli sairaus, jossa sydänlihakseen kertyy tuntemattomasta syystä sidekudosta.”
Teksti: Mari Heikkilä
Anette Haukilahti
Sai Suomen Lääketieteen säätiön kannustusapurahan syksyllä 2019.
Työ: työskentelee terveyskeskuslääkärinä Ranualla ja tekee työn ohella väitöskirjaa Oulun yliopistossa.
Koulutus: LL 2020, väitöstilaisuus vuoden 2021 keväällä, Oulun yliopisto.
Harrastukset: kuntosali, juoksu, maastopyöräily, vaellus