Mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon, kun ryhtyy kirjoittamaan apurahahakemusta? Tätä pohdittiin Suomen Lääketieteen Säätiön hakuinfossa tiistaina 6.5. Tilaisuuden aluksi säätiön asiamies Jouni Lounasmaa esitteli haettavana olevat kuusi eri apurahaa ja kertoi niiden myöntämisen periaatteista.
Säätiön rahoitus on tarkoitettu lääketieteen ja hammaslääketieteen ammattilaisille – opiskelijoille, väitöskirjantekijöille ja väitelleille tutkijoille, jotka eivät ole vielä vakiintuneella urapolulla olevia professoreita.
– Tuemme erityisesti nuoria tutkijoita, Lounasmaa kiteytti.
Vuosittain säätiö rahoittaa noin 150 tutkijan työtä. Nyrkkisääntönä on, että pieniä apurahoja on jaossa runsaasti ja suurimpia vähän. Esimerkiksi 2 500 euron arvoisen eka-apurahan saa suunnilleen joka neljäs hakija, mutta euromäärien kasvaessa kilpailu kovenee.
– Tutkimusryhmän perustajan apurahoja, jotka ovat isoja kolmevuotisia rahoituksia, myönnetään vain harvoille tutkijoille aina yhdellä kertaa, Lounasmaa kertoi.
Arviointiin osallistuu useiden alojen asiantuntijoita
Säätiö jakaa apurahat puolueettoman tieteellisen arvioinnin perusteella. Sen tekee joko apuraha- tai stipendivaliokunta, ja kummassakin niistä on mukana useiden eri lääketieteen alojen asiantuntijoita. Kaikki apurahahakemukset lukee vähintään kolme arvioitsijaa.
– Arvioinnit antavat pohjan varsinaiselle päätöksenteolle, kuvaili stipendivaliokunnan puheenjohtaja, professori Mika Rämet.
Arvioitsijat kiinnittävät huomiota muun muassa siihen, onko hanke kansainvälisesti kilpailukykyinen. Pisteitä taas vähentää vaikkapa se, jos tutkimus ei tuota merkittävää uutta tietoa tai hakemus on sekava. Kaikkiin eka-, kannustus- ja tutkimusapurahahakemusten arvosteluperusteisiin voi tutustua täällä.
– Monenlaista asiaa mietitään, kun päätöstä tehdään, mutta tutkimussuunnitelma on oikeastaan aina keskiössä, Rämet tiivisti.
Kolme vinkkiä hyvään hakemukseen
Hakemuksessa on tärkeää kertoa selkeästi, mitä on tekemässä: mihin kysymykseen hanke etsii vastausta, ja mikä on hakijan oma osuus kokonaisuudesta. Myös jo mahdollisesti saavutettuja tuloksia ja työn tärkeyttä ylipäänsä kannattaa kuvailla.
– Arvioitsijatkaan eivät ole joka alan asiantuntijoita, jolloin tekstin täytyy olla riittävän ymmärrettävä, Rämet muistutti.
Hyvän hakemuksen laatimisessa useammasta silmäparista on apua. Siksi teksti kannattaakin luetuttaa kollegalla, väitöskirjan ohjaajalla tai vaikkapa ihan toisen alan tutkimusta tekevällä tutulla.
– Muiden kommentit saattavat ratkaisevastikin parantaa sitä, Lounasmaa vinkkasi.
Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä on fiksua olla ajoissa liikkeellä. Hakemuksen palauttamista ei ole syytä jättää viime minuuteille, jos esimerkiksi tietoliikenneyhteyksissä tulee mutkia matkaan.
– Toivotan kaikille työn iloa hakemusten laatimisessa ja onnea ja menestystä itse arvioinnissa, Lounasmaa kiteytti.
Apurahainfon tallenne YouTubessa
Lue tarkempia ohjeita hakemuksen tekemiseen täältä ja jätä oma hakemuksesi säätiön sähköisessä apurahapalvelussa. Jos sinulla on lisäkysymyksiä, voit lähettää niitä osoitteeseen asiamies@laaketieteensaatio.fi
Nämä apurahat ovat nyt haettavissa
- Eka-apuraha (2 500 euroa) opiskelijoille, jotka aloittavat ensimmäistä tutkimusprojektiaan ilman aiempaa julkaisuhistoriaa
- Suomen Lääketieteen Säätiön ja Duodecimin kannustusapurahat (5 000 euroa) nuorille väitöskirjatutkijoille
- Tutkimusapurahat (13 500–60 000 euroa) väitöskirja- tai tutkijatohtorivaiheen päätoimiseen tutkimustyöhön
- Palaavan tutkijan apurahat (enintään 50 000 euroa) ulkomailta palaaville tutkijoille
- Tutkimusryhmän perustajan apurahat (50 000–200 000 euroa) itsenäisen tutkijanuransa alkuvaiheessa oleville väitelleille lääkäritutkijoille merkittäviin tutkimushankkeisiin
- Leena ja Olavi Kauppilan rahaston apurahat (20 000–50 000 euroa) sairauksien syiden ja mekanismien tutkimukseen
Huomaathan, että voit hakea kerralla vain yhtä apurahaa. Poikkeuksena tästä ovat Leena ja Olavi Kauppilan rahaston apurahat, joita voit hakea myös muiden apurahojen lisäksi.