”Tekoälyn etuna on, että se voi löytää kuvista piirteitä, joita ihmissilmä ei edes pysty erottamaan”, Arponen kertoo.

Tutkimuksessa tekoälysovellukselle syötetään suuri määrä mammografiakuvia, josta se etsii erityspiirteitä. Osa kuvauksessa käyneistä naisista sairastuu myöhemmin rintasyöpään. 

”Ideana on, että vaikka ihmisellä ei vielä ole havaittavaa rintasyöpää, kuvissa voi olla jo ihmissilmälle erottumattomia muutoksia, jotka viittaavat syöpäriskiin.”

Yleisesti tiivis rintarauhaskudoksen rakenne on yhteydessä korkeampaan syöpäriskiin ja vaikeuttaa syövän havaitsemista. Toisaalta ikääntyessä rauhaskudoksen suhteellinen määrä yleensä vähenee. Yksilön syöpäriskin kannalta onkin hieman epäselvää, mikä on rauhaskudoksen määrän merkitys. Tekoälyllä havaittavat piirteet saattavat parantaa syöpäriskin arviointia.

Arposen pyrkimyksenä on, että menetelmällä voitaisiin tunnistaa syöpään johtavia muutoksia mammografiakuvista ja ennustaa rintasyöpäriskiä. Lisäksi ennusteeseen voitaisiin yhdistää tietoa syövän perinnöllisestä riskistä.

”Jos tiedettäisiin, että ihmisellä on huomattavasti suurentunut riski sairastua rintasyöpään, hän voisi hyötyä esimerkiksi tihennetystä rintasyöpäseulonnasta tai magneettikuvantamisseulonnasta”, Arponen sanoo.

”Tavoitteena on, että löytyisi uusi keino ennustaa rintasyöpäriskiä. Kun kasvaimet havaitaan jo varhain, hoidot ovat vähemmän kuormittavia, potilaat pääsevät vähemmällä ja rintasyöpäkuolleisuus vähenee.”

Dosentti Otso Arponen, Uudet tutkimusavaukset -apuraha