Suomen Lääketieteen Säätiön “Tutkittua tietoa, kiitos!”-podcast-sarjassa käydään läpi vaikeita ja paljon keskustelua herättäviä terveysaiheita. Sarja on osa Tutkitun tiedon teemavuotta. Ensimmäisessä jaksossa aiheena on Fibromyalgia ja krooninen väsymysoireyhtymä. Tiedetoimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat reumatologi Markku Mali ja neuropsykiatri Risto Vataja.
Fibromyalgia ja krooninen väsymysoireyhtymä ovat kiisteltyjä sairauksia. Oireiden aiheuttajaa ei tunneta eikä diagnostisia testejä ole. Reumatologi Markku Malin mukaan potilaiden kokemat kivut ja uupumus ovat kuitenkin todellisia. Niitä ei pidä vähätellä.
“Fibromyalgian syntymekanismeista on tiedetään nykyisin jo melko paljon. Tavallisin syy oireyhtymän kehittymiseen on, että on jotain alueellisia tai paikallisia kipuja tai särkyjä, jotka ajan myötä johtavat herkistymiseen kivulle. Näin voi käydä osalle ihmisistä. Usein taustalla on myös geneettisiä syitä”, Mali kertoo.
Kivut ja uupumus ovat todellisia.
Vaikka alkuperäistä kivun aiheuttajaa ei enää olisi, kivut vain jatkuvat. Keskushermosto reagoi liian herkästi ja ihminen alkaa aistia normaalitkin tuntemukset kipuna. Mali pitääkin fibromyalgiaa yhtenä kroonistuneen kivun muotona.
“Aivot ovat oppiva elin. Valitettavasti aivojen kipujärjestelmät oppivat ja kehittyvät, jos niitä jatkuvasti treenataan.”
Pitkittynyt koronan muoto ei ollut tutkijoille yllätys
Malin mukaan heti kun uusi COVID-19-koronaepidemia alkoi levitä, fibromyalgiatutkijoiden keskuudessa oltiin varmoja, että siihen liittyen tulisi kroonista kipuoirehdintaa. Näin myös kävi.
“Tämä ei ole oikeastaan mitenkään yllätyksellistä ja ihmeellistä. Elimistön immunologia aktivoituu ja saa erilaisia asioita aikaiseksi, vaikka varsinainen infektio on jo parantunut.”
Tutkijat osasivat odottaa oirehdintaa, sillä samalla tavoin on käynyt myös aiempien koronaepidemoiden, kuten SARSin ja MERSin, sekä useimpien infektiotautien kohdalla: osalle ihmisistä infektio saa aikaan pitkäaikaisia oireita. Ei tiedetä, miksi joillain ihmisillä kipua säätelevät järjestelmät herkistyvät.
Ei tiedetä, miksi joillain ihmisillä kipua säätelevät järjestelmät herkistyvät.
Neuropsykiatri Risto Vatajan mukaan kroonisessa väsymysoireyhtymässä tapahtuu saman tyyppinen herkistyminen kuin fibromyalgiassa. Hänen mukaansa näistä sairauksista voitaisiin puhua keskushermoston säätelysairauksina, sillä ongelma on aivojen toiminnan säätelyssä.
Vatajan mukaan oireiden vähättely tai leimaaminen luulotaudiksi pahentaa ongelmaa.
“Kun lääkäri tai hoitaja ei kuuntele eikä usko oireita, se on massiivinen negatiivinen kokemus. Se yhdistää näitä potilaita. Monet kokevat sen ihan traumaattisena. Tilanne on myös omiaan pahentamaan sairautta ja vaikeuttamaan ratkaisevasti hoitoa jatkossa”, Vataja toteaa.
Hoito lähtee aivoista
Koska kyse on keskushermoston säätelyhäiriöstä, myös hoidon tulee kohdistua aivojen toimintaan. Kipu ja väsymys koetaan aivoissa, joten ne pitää kouluttaa toimimaan uudella tavalla.
“Itsehoitokeinot ovat tärkeimpiä. Niitä painotetaan nykyisin kaikissa kroonisissa kivuissa. Siinä yritetään kouluttaa aivoja uudestaan käsittelemään kipua.”
Itsehoitokeinoihin kuuluu unensaannista ja unihygieniasta huolehtiminen. Liikunnan hyödystä on vahvaa näyttöä, kunhan se aloitetaan maltillisesti. Lisäksi pyritään aktiivisesti siirtämään ajatukset pois kivusta psykologisilla kivunhoitokeinoilla.
“Kutsun sitä leikillisesti huijaa itseäsi – terapiaksi. Siinä pyritään siirtämään ajattelua pois kivusta. Jos ajattelee koko ajan sitä kipua, se on mentaalinen treeni sinne kipukeskukselle ja stimuloi sitä. Siirretään ajatuksia ja tekemistä itselle mieleisiin asioihin”, Markku Mali sanoo.
Kutsun sitä leikillisesti huijaa itseäsi -terapiaksi.
Harva kokee kipua silloin, kun keskittyy johonkin itseään kiinnostavaan asiaan — esimerkiksi katsoessaan, kun Suomi pelaa jääkiekon loppuottelussa. Tällä tavoin voidaan johdattaa aivot pois kivun kokemisesta.
Risto Vatajan mukaan on tärkeää myös saada potilaalle viesti, että mitään ei ole rikki. Kyse on säätelyhäiriöistä eikä aivoissa ole sairautta, joka estäisi toipumisen.
“Psykiatrina puhun psykoedukaatiosta eli kerrotaan potilaalle, millainen sairaus on kyseessä, mitä siitä tiedetään, millaiset ovat käsitykset ja mitkä ovat todelliset uhat. Tämä on tärkeää. Sen lisäksi voidaan ottaa käyttöön muut keinot, stressin vähentäminen, lääkkeet ja niin edelleen.”
Kiinnostaako aihe? Tuliko mieleen lisää kysymyksiä? Lääketieteen säätiön podcastissa kuulet lisää fibromyalgiasta ja kroonisesta väsymysoireyhtymästä sekä niiden hoidosta. Tiedetoimittaja Mari Heikkilä keskustelee aiheesta Markku Malin ja Risto Vatajan kanssa. Podcast on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä keskustellaan, millaisista sairauksista on kyse ja toisessa osassa pohditaan, millaisia hoitoja on tarjolla.