KTM Sari Huikko-Tarvaisen väitöstutkimuksen tarkoitus oli selvittää muun muassa lääkäreiden urapolkua johtajiksi, selkeyttää käytettyjä termejä (lääkärijohtaja ja lääkärijohtaminen) ja kuvata hyvän lääkärijohtamisen elementtejä sekä huonon johtamisen ilmentymiä. Tutkimuksen kohteena oli 50 lääkäriä, joista 23 oli lääkärijohtajia.
”Lääkärijohtajat ovat terveydenhuollon organisaatioissa johtavassa asemassa muihin lääkäreihin, kollegoihinsa nähden. Tutkimuksessa mukana olleiden lääkärijohtajien työnkuvaan kuului johtamistyön lisäksi useimmiten myös kliinistä potilastyötä. Lääkärijohtajan ammatillinen identiteetti ja työetiikka ovatkin vahvasti sidoksissa lääkärin työhön ja lääketieteelliseen etiikkaan”, Huikko-Tarvainen kertoo.
Työn kahtiajako voi aiheuttaa lääkärijohtajien työssä arvo-, aika- ja identiteettiristiriitaa, mutta toisaalta lääketieteellinen asiantuntemus yhdistää lääkärijohtajia ja lääkärijohdettavia ja on näin ollen myös yhdistävänä tekijänä tukemassa lääkärijohtamisessa onnistumista.
”Koska johdettavat lääkärit ovat lääkärijohtajalle lääkärikollegoita, joilla itsellään on myös johtamisvastuita omalla hierarkkisella tasollaan, on lääkärijohtaminen moniulotteinen kokonaisuus, jossa perinteinen raja johtajan ja johdettavan välillä madaltuu. Lääkärijohtajan työssä ihmisten johtamisen ja asiajohtamisen painotukset ovat eri tilanteissa erilaisia, minkä vuoksi johtamisrooleja on useita ja niitä on vaihdettava tilanteen mukaan”, Huikko-Tarvainen kuvailee ja jatkaa:
”Hyvässä lääkärijohtamisessa yhdistyvät hyvät johtamistaidot, lääketieteellinen asiantuntemus, ihmissuhdetaidot, kollegiaalisuus, lääkärin autonomian ja lääkäriyden ymmärtäminen sekä asianmukaiset työolot.”
Huikko-Tarvaisen väitöstutkimus sekä aiempi kirjallisuus kolmen vuosikymmenen ajalta osoittavat, että potilastyöhön verrattuna aiemmin vähemmän arvokkaana pidetystä hallintotyöstä on tullut arvostetumpaa johtamistyötä, ja johtamisesta lääkärillekin hyväksyttävä uravaihtoehto.
—
KTM Sari Huikko-Tarvaisen johtamisen väitöskirjan ”Johtaminen lääkäriprofessiossa” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 12.8.2022 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimii professori Pia Heilmann (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena KTT Pasi Sajasalo (Jyväskylän yliopisto). Väitöstutkimusta voi seurata suorana täällä.
Huikko-Tarvainen sai väitöskirjatutkimushankkeelle Suomen Lääketieteen Säätiöltä opetuksen apurahan vuonna 2021.
Sari Huikko-Tarvainen
- Työskentelee ihotautien ja allergologian erikoislääkärinä.
- Hän on valmistunut Kuopion yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 1996, yleislääketieteen erikoislääkäriksi 2003 sekä ihotautien ja allergologian erikoislääkäriksi 2008. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta Huikko-Tarvainen valmistui kauppatieteen maisteriksi 2017 ja EMBA-opinnosta 2013. Väitöskirjatutkimuksen hän aloitti 2018.