Tulevaisuudessa lääkärit hyödyntävät yhä enemmän ihmisten omia mittauksia, uskoo Itä-Suomen yliopiston liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen. Kuluttajien käyttöön on tulossa teknologiaa, jota on aiemmin käytetty vain terveydenhuollossa.
Esimerkiksi EKG-laitteita, jotka mittaavat sydänsähkökäyrää, on jo tarjolla rytmihäiriöistä kärsiville. Astmaatikoille on keuhkojen toimintaa mittaavia spirometrilaitteita, joilla saa luotettavia puhallustestituloksia kotona. Tyypin 1 diabeetikoilla ovat viime vuosina yleistyneet sensorit, joilla mitataan jatkuvasti kudoksen sokeriarvoja ja vastaus tulee vaikkapa kännykkään.
Käyttöön on tulossa teknologiaa, jota on aiemmin käytetty vain terveydenhuollossa.
”Uskon, että tulevaisuudessa ihmiset tallentavat itse mittaustietojaan terveydenhuollon käyttöön. Tätä on jo kokeiltu”, Tikkanen sanoo.
Tiedoista on hyötyä myös tutkimukselle.
”Kun tietoja yhdistellään Suomen ainutlaatuisiin potilasrekistereihin, voidaan saada tarkempaa kuvaa esimerkiksi erilaisista tautiriskeistä.”
Leposyke kertoo jo paljon
Myös tavalliset älykellot mittaavat asioita, joista voi olla hyötyä terveyden seurannassa. Tikkasen mukaan vastaanotolle tulee jo potilaita älykellon tulosten vuoksi.
Leposykkeen mittaamisesta olisi hyötyä monille. Sen voi mitata esimerkiksi aamulla heti herättyään. Tieto voi auttaa kuntoilijaa, sillä kunnon kohotessa leposyke tyypillisesti laskee. Tämä johtuu siitä, että hyvän kestävyyskunnon ja aerobisen harjoittelun myötä sydämen koko ja iskutilavuus kasvavat. Sydän siis pystyy pumppaamaan hapekasta verta entistä tehokkaammin kehoon, joten lyöntejä tarvitaan vähemmän.
Stressi puolestaan nostaa leposykettä. Jos syke ei työpäivän jälkeen lainkaan laske normaalitasolle, kannattaa miettiä keinoja palautumiseen.
Jos syke ei työpäivän jälkeen laske normaalitasolle, kannattaa miettiä keinoja palautumiseen.
”Itsekin saatan joskus kiireisellä viikolla aamulla mitata lepopulssia. Korkea pulssi kertoo siitä, ettei palautuminen ole ollut riittävää”, Tikkanen kertoo.
Tikkanen muistuttaa, että leposyke on yksilöllinen: mittauksia voi verrata vain omiin aiempiin tuloksiin. Tyypillisesti leposyke vaihtelee välillä 50−90, mutta yksilölliset ja perinnölliset tekijät vaikuttavat siihen. Tiedetään myös, että jotkut sairaudet, kuten sydämen vajaatoiminta, kilpirauhasen liikatoiminta ja anemia, nostavat sykettä. Hidaslyöntisyys voi puolestaan johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai etenkin iäkkäillä ihmisillä sydämen sinussolmukkeen heikentyneestä toiminnasta.
Runsas sykevälivaihtelu kertoo, että sydän on eloisa
Monet hyödyntävät älykelloa kuntoillessaan, sillä se näyttää lenkin pituuden ja kalorien kulutuksen. Kellosta voi myös seurata, miten paljon syke eri vaiheissa lenkkiä nousee. Tämä voi auttaa säätelemään vauhtia.
”Nykytietämyksen mukaan pelkkä hiippailu ei riitä, vaan olisi tärkeää nostaa sykettä hetkittäin reippaasti, jopa lähelle maksimia”, Tikkanen kertoo.
Osa älykelloista seuraa päivän mittaan myös sykevälivaihtelua, eli sitä, miten paljon vaihtelee aika sydämen yksittäisten lyöntien välillä.
Kun stressi iskee, sydän tikkaa tasaisemmin.
”Runsas vaihtelu kertoo, että sydän on eloisa. Vaihtelun väheneminen ennustaa ylirasitusta”, Tikkanen kertoo.
Eli kun stressi iskee, sydän tikkaa tasaisemmin. Samoin käy urheillessa, sillä kun sydän sykkii nopeasti, vaihtelu on vähäisempää. Sykevälivaihtelua käytetään nykyisin terveydenhuollossa urheilijoiden ylikuormituksen ja työperäisen burnoutin tunnistamisessa.
”Mittaus voi joissain tilanteissa auttaa ihmistä huomaamaan, että jotain on pielessä. Toisaalta ne ihmiset, joilla on älykello, tarkkailevat usein muutoinkin hyvinvointiaan — ja ne, joille kellosta olisi eniten hyötyä, eivät sellaista käytä”, Tikkanen toteaa.
10 000 askelta on hatusta temmattu luku
Tikkanen on huomannut, että monet saavat motivaatiota älykellon antamista luvuista, kuten kalorinkulutuksesta tai askelten määrästä.
”Olen kuullut kertomuksia, että kun illalla on kellossa 9870 askelta, niin pitää vielä kiertää kortteli, että saa askeleet täyteen”, Tikkinen hymähtää.
Yleisesti referenssinä käytetty askelmäärä, 10 000 askelta, on Tikkasen mukaan hatusta temmattu.
Tänään enemmän kuin eilen ja huomenna enemmän kuin tänään.
”Minulta usein kysytään, paljonko askelia pitäisi olla. Sanon aina, että tänään enemmän kuin eilen ja huomenna enemmän kuin tänään.”
Toisaalta kannattaa muistaa, että askelmittaus perustuu kiihtyvyysanturiin, joka mittaa käden heilahduksia kuljettaessa. Yksi kokonainen heilahdus vastaa noin kahta askelta. Tämän vuoksi esimerkiksi lastenrattaita työnnettäessä arvio voi jäädä alakanttiin — ja toisaalta askeleita saattaa kertyä hampaita harjattaessa. Myös kalorinkulutus on matemaattinen arvio, joka lasketaan askelmäärän, käyttäjän painon ja pituuden perusteella. Kalorien kulutus ei siis ole tarkka mittaus, mutta arvio osuu aika lähelle.
”Kyllä nämä sellaiselle ihmiselle, joka tykkää numeroista, jotain kertoo. Esimerkiksi että viimeisimmän juoksulenkin kulutus vastasi suunnilleen yhtä viineriä.”
Jatkuva seuraaminen voi vaikeuttaa unensaantia
Heikki Tikkasen mukaan itsensä tarkkailusta voi joissain tilanteissa olla myös haittaa. Monet älylaitteet esimerkiksi analysoivat unen laatua rekisteröimällä yön aikaista liikehdintää ja leposykettä. Tämä voi joillekin ihmisille aiheuttaa vain stressiä.
”Ihminen saattaa ryhtyä kyttäämään sitä, että nukahdanko varmasti nyt, että saan kahdeksan tunnin yöunet. Sen seurauksena ei saa moneen tuntiin nukuttua.”
Ihminen saattaa ryhtyä kyttäämään sitä, että nukahdanko varmasti.
Toisaalta kannattaa muistaa, että älykello ei mittaa varsinaisesti unta, vaan levollisuutta. Oletus on, että unessa ihminen on paikoillaan ja syke laskee. Joskus ihminen saattaa pyöriä unissaan, mutta sillä todellisuudessa ei ole kovin isoa merkitystä.
”Tietenkin jos yöuni on jatkuvasti häiriöllistä, syitä kannattaa miettiä”, Tikkanen toteaa.
Urheilussa älykellon mittaukset voivat olla hyvä apuväline, mutta silti pitäisi Tikkisen mukaan muistaa kuulostella kroppaansa. Ammattiurheilijat tietävät hyvin, miten tärkeää on luottaa siihen, miltä itsestä tuntuu.
”Jos mittaamisesta tulee itseisarvo, se on huono isäntä.”
Tärkeintä on mitata säännöllisesti verenpainetta
Jos palataan vielä perusterveeseen, omasta terveydestään kiinnostuneeseen ihmiseen, mikä olisi kaikkein hyödyllisin mittaus?
”Ykköseksi nostan kyllä verenpaineen mittaamisen. Se on sata vuotta käytössä ollut menetelmä. Tiedetään, että mittaustuloksella on iso merkitys terveydelle”, Heikki Tikkanen toteaa.
Mittaustuloksella on iso merkitys terveydelle.
Tikkasen mukaan verenpainetta kannattaisi seurata säännöllisesti, esimerkiksi kerran kuussa. On hyvä tarkkailla, ettei se lähde hiipimään ylöspäin.
”Itsellänikin on stressaava työ. Pyrin aina silloin tällöin aamuisin katsomaan, mikä on tilanne.”
TIETONURKKA:
Mitä mittaukset kertovat?
Askelmittaus auttaa seuraamaan liikkumista ja paikallaan oloa. Perustuu liikkeen mittaamiseen kiihtyvyysantureilla.
Verenpainemittaus auttaa havaitsemaan ajoissa sydän- ja verisuonitaudin riskin.
Sykemittaus auttaa kuntoilijaa säätämään treenejä sopiviksi. Matala leposyke kertoo palautumisesta. Perustuu sydämen sähköisen toiminnan mittaamiseen sykevyön avulla tai älykellon optisesti mittaamaan pulssiin rannevaltimossa.
Sykevälivaihtelu vähenee stressitilanteessa. Auttaa huomaamaan mahdollisen ylikuormituksen.
Teksti: Mari Heikkilä