– Suomen kansantaloudelliset vaikeudet vaikuttavat kielteisesti julkiseen tutkimusrahoitukseen. Valtiovalta leikkaa tuntuvasti tukeansa yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. Lääketieteen alalla erityisen merkittävää on VTR-rahoituksen leikkaaminen alle puoleen nykytasosta. Kehitys korostaa säätiöiden merkitystä tutkimuksen rahoittajina. Lääkäreiden houkutteleminen tutkijan uralle on elinehto elinvoimaiselle tutkimukselle, sanoo Suomen Lääketieteen Säätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Tapio Visakorpi.
Säätiön jakamista apurahoista suuruutensa puolesta merkittävimmät yksittäiset apurahat ovat Tutkimusryhmän perustajan ja Palaavan tutkijan apurahat. Tutkimusryhmän perustajan kolmivuotisina apurahoina jaetaan 875 000 euroa viidelle tutkimusryhmälle.
Apuraha mahdollistaa kliinisen työn ja tutkimustyön yhdistämisen. Apuraha myönnetään tänä vuonna ruston ja luun aineenvaihdunnan sekä luuytimen kantasolujen, eturauhassyövän, ihokeliakian, naisten sydän- ja verisuoni- sekä lisääntymisterveyden sekä Parkinsonin taudin mikrobihoidon tutkimukseen.
– Tänä vuonna hakemuksia tuli ennätysmäärä, yhteensä 668 kappaletta. Hakemusten taso oli tänä vuonna, kuten aiemminkin, korkea. Apuraha voitiin myöntää vain noin 25 %:lle hakijoista. Näin ollen kaikkia rahoituksen arvoisia hankkeita emme ikävä kyllä pystyneet tukemaan. Nyt rahoitetut hankkeet edustavatkin suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen huippua, kertoo Visakorpi.
Palaavan tutkijan apuraha, 50 000 euroa, myönnetään kahdelle tutkijalle. Palaavan tutkijan apuraha on tarkoitettu ulkomailta Suomeen palaavalle tutkijalle. Suomen lääketieteen kehityksen kannalta on tärkeää saada ulkomailla suomalaisen perustutkinnon jälkeen kouluttautuneet tutkijat palaamaan Suomeen ja soveltamaan kokemuksiaan ja osaamistaan täällä.
Tänä vuonna palaavan tutkijan apurahat myönnetään miesten skitsofrenian riskitekijöiden sekä heikkoon sähkövirtaan perustuvien aivojen stimulaatiomenetelmien vaikutusmekanismien ja uusien kliinisten sovellusten tutkimukseen.
– Lääketieteen Säätiö kehittää aktiivisesti rahoituksen hankintaa. Yhdessä Duodecimin kanssa keräämme parhaillaan jäsenkunnaltamme lahjoituksia uutta rahoitusmuotoa, kohdeapurahaa, varten. Tällä kohdeapurahalla tuetaan uusien hoitomuotojen kehittämistä ja soveltamista kliinisessä lääketieteessä. Solmimme keväällä Danone Suomi Oy:n kanssa sopimuksen, jonka perusteella Danone lahjoitti Säätiölle 10 senttiä jokaista kevään-alkukesän aikana ostettua Activia-tuotetta kohti. Näin pystyimme tänä vuonna jakamaan 65 000 euroa enemmän ruuansulatuskanavan tutkimiseen, Visakorpi sanoo.
LT Filip Scheperjans sai Suomen Lääketieteen Säätiön Tutkimusryhmän perustajan apurahan. Hän tutkii, voivatko muutokset suolistomikrobistossa olla Parkinsonin taudin etenemisen taustalla tai jopa laukaista taudin. Se selittäisi, miksi valtaosalla sairastuneista on suolisto-oireita jo vuosia ennen liikehäiriöitä.
-Nykyisin puhutaan niin sanotusta suoli-aivo-akselista. Aivoista suoleen ja suolesta aivoihin on intensiivinen tiedonkulku sekä vuorovaikutusta molempiin suuntiin, Scheperjans kertoo.
Scheperjans avasi uuden tutkimusalan ryhtyessään selvittämään suolistomikrobienmerkitystä neurologisissa sairauksissa. Nyt myös kansainvälinen kiinnostus on herännyt aihepiiriin. Scheperjansin haaveena on löytää bakteereita, joiden määrään vaikuttamalla voitaisiin jarruttaa taudin etenemistä.
-Apurahan ansiosta voimme jatkaa tutkimustyötä ilman keskeytyksiä, iloitsee Scheperjans.
Lisätietoja:
Hallituksen puheenjohtaja, professori Tapio Visakorpi, Suomen Lääketieteen Säätiö, puh. 040 717 4402, tapio.visakorpi[at]uta.fi
Asiamies Jouni Lounasmaa, Suomen Lääketieteen Säätiö, puh. 050 371 9590, asiamies[at]laaketieteensaatio.fi