Esittelyssä apurahatutkimus 2022
LT Lotta Kinnunen tutkii kananmunasiedätyshoitoa, jolla pyritään lieventämään allergiaoireita ja kasvattamaan sietokykyä kouluikäisillä lapsilla.
Lapsen vaikea kananmuna-allergia hankaloittaa koko perheen elämään, sillä kananmunaa on monissa ruoissa ja sen välttäminen on hankalaa. Pahimmillaan kananmunaa sisältävän ruoan nauttiminen voi johtaa voimakkaasti allergisella lapsella anafylaksiaan eli vakavaan äkilliseen yliherkkyysreaktioon.
LT Lotta Kinnunen tutkii kananmunasiedätyshoitoa, jolla pyritään lieventämään allergiaoireita ja kasvattamaan sietokykyä kouluikäisillä lapsilla. Hoidossa annetaan kananmunaa aluksi tarkoin määritetty hyvin pieni annos ruoan joukossa. Annosta lisätään lapsen sietokyvyn mukaan vähitellen kunnes päästään ylläpitoannokseen.
”Ensimmäiset annokset annetaan sairaalassa valvotusti. Tämän jälkeen perheelle annetaan tarkat ohjeet siitä, miten paljon kananmunaa sisältävää tuotetta annetaan ja miten annosta lisätään”, Kinnunen kertoo.
Siedätyshoitoja on tutkittu kansainvälisesti lasten ruoka-aineallergioiden, kuten maitoallergian hoidossa. Kokemukset ovat olleet hyviä. Vielä tarvitaan kuitenkin lisää tietoa hoidon turvallisuudesta. Kinnunen toivoo, että lisääntyvän tutkimustiedon myötä siedätyshoito saataisiin tulevaisuudessa käyttöön kananmuna-allergian hoidossa.
”Perheen kuormitus ja stressi vähenisivät, kun ei tarvitsisi jatkuvasti tarkkailla ruokia ja pelätä anafylaktista reaktiota.”
”Ruokien siedätyshoidot ovat vielä kokeellista hoitoa, mutta toiveena on, että tutkimusten, kokemuksen ja hoidon kehittymisen myötä ne voitaisiin ottaa hoitovalikoimaan. Lapsen vaikea allergia kuormittaa perheitä.”
LT Lotta Kinnunen / Tutkimusapurahan saaja
Dosentti Otso Arponen ryhmineen tutkii, voidaanko tekoälyn avulla havaita mammografiakuvista, jos ihmisellä on kohonnut riski sairastua rintasyöpään.
Tiedetään, että monet tautia aiheuttavat virukset säilyvät tartunnan jälkeen ihmisen kudoksissa koko tämän eliniän. Tällaisia ovat esimerkiksi parvorokko- , vesirokko-, vauvarokko- ja papilloomavirukset. LT Maria Perdomo tutkii, mikä on näiden virusten lääketieteellinen merkitys.
LT Pyry Sipilä selvittää laajojen väestötutkimusten avulla infektioiden merkitystä dementian synnyssä.