Tiia Ngandu tutkii Suomen Lääketieteen säätiön apurahan turvin, voidaanko säännöllisillä tietokoneharjoituksilla ennaltaehkäistä ikääntyvien muistiongelmia. Lisäksi hän etsii keinoja muistihäiriöiden varhaisempaan tunnistamiseen.
LT Tiia Ngandu toivoo, että hänen tutkimuksensa tuo uusia keinoja muistisairauksien ehkäisyyn ja hidastamiseen. Tutkimusaihe on ajankohtainen ja tärkeä, sillä arviolta 120 000 suomalaisella on lieviä muistiongelmia. Lisäksi 35 000:lla on lievä dementia ja 85 000:lla keskivaikea tai vaikea dementia. Määrä kasvaa jatkuvasti.
Ngandun lähestymistapa on käytännönläheinen. Hän on kollegoineen kehittänyt tietokoneohjelman, jossa on muistia tukevia harjoitteita. Sitä testattiin laajassa, noin 1260 koehenkilön FINGER-hankkeessa vuosina 2009-2013.
Tutkimukseen osallistuneet olivat noin 70-vuotiaita ihmisiä eripuolelta Suomea. Puolet heistä ohjattiin tekemään tietokoneella noin puolen tunnin ajan muistiharjoituksia vähintään parina kertana viikossa. Kyseinen aivojumppa jatkui kahden vuoden ajan. Sen lisäksi potilaat saivat ravitsemusneuvontaa, liikuntaharjoittelua sekä ohjausta sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaan.
Parhaillaan on käynnissä tutkimuksen jännittävin vaihe: tulosten analysointi- ja koehenkilöiden jälkiseuranta. Tarkoituksena on selvittää, onko tietokonepohjainen kognitiivinen harjoittelu tehokasta ja ketkä siitä hyötyvät.
– Mikäli tietokoneharjoittelulla saadaan hyviä tuloksia, tässä on resepti valmiina laajemmallekin ihmisjoukolle, Ngandu sanoo.
Ngandun mukaan alustavat tulokset ovat lupaavia, mutta varsinaisia tuloksia on odotettavissa julkaisujen muodossa seuraavina vuosina. Analysointi vie aikansa, sillä laajassa aineistossa riittää perattavaa.
– Tästä on kiva jatkaa ja pureutua aiheeseen vähän syvemmälle. On hienoa, että pystyn apurahan turvin seuraavina vuosina keskittymään puolet työajastani omaan tutkimukseen.
Erilaiset muistiharjoitteet saavat aivot hereille
Ngandun ruotsalaisten kollegoidensa kanssa yhteistyössä kehittämässä tietokoneohjelmassa on useita erityyppisiä harjoituksia. Perusperiaatteeltaan tehtävät ovat yksinkertaisia, mutta ne vaikeutuvat sitä mukaa, mitä paremmin koehenkilö pärjää.
– Koskaan ei pääse liian helpolla, joten aivojaan joutuu jumppaamaan.
Pelien kaltaisissa tehtävissä testataan työmuistia, episodista eli tapahtumiin liittyvää muistia, nopeutta ja toiminnanohjauskykyä. Ne ovat niitä kognitionosa-alueita, jotka ikääntymisen myötä tyypillisesti heikentyvät.
Joukossa on esimerkiksi perinteinen muistipeli, jossa käännetään kortteja. Yhdessä tehtävässä pitää muistaa vaihtelevan pituisista kirjain- ja numerosarjoista neljä viimeistä merkkiä oikeassa järjestyksessä. Lisäksi on tehtävä, jossa pitää tehdä nopeita vaihtelevia päätöksiä, esimerkiksi onko numero pienempi vai isompi tai parillinen vai pariton. Assosiaatioharjoituksessa pitää luoda mielikuvia kolmen eri sanan välille, jotta muistaa ne myöhemmin saadessaan vihjeenä jonkun sanoista.
Ngandun mukaan vastaavan tyyppisiä tietokonepohjaisia muistiharjoittelupelejä on paljon tarjolla, mutta niiden vaikuttavuudesta on toistaiseksi vähän tutkimustietoa.
– Jos osoittautuu, että tämä todella toimii, se on houkutteleva keino muistihäiriöiden ehkäisyyn. Tietokoneharjoitteet ovat helposti monien ihmisten saatavilla ja edullisia.
Alkavan muistisairauden havaitsee itse ensimmäisenä
Aivomuutokset, jotka liittyvät dementiaa aiheuttavaan Alzheimerin tautiin, alkavat jopa kymmeniä vuosia ennen taudin diagnosointia. Mikäli tauti tunnistettaisiin varhemmin, hoidoilla voitaisiin todennäköisesti vaikuttaa enemmän sen kulkuun ja mahdollisesti hidastaa taudin etenemistä. Tähän liittyy Ngandun toinen tavoite: pyrkimyksenä on selvittää, voitaisiinko potilaskyselystä saada apuväline taudin varhaiseen toteamiseen. Yleensä itsekoetut tai läheisen havaitsemat muistiongelmat ovat ensimmäinen merkki alkavasta muistisairaudesta.
– Monethan meistä kokevat muistioireita, mutta läheskään aina ne eivät ole merkkejä sairaudesta. Käytämme hyväksi kyselyä, jossa selvitetään potilaan ja läheisen kokemuksia muistiin liittyen. Tutkimme, saataisiinko tällaisesta kyselystä työkalu taudin varhaisempaan tunnistamiseen.
Muistisairautta voi epäillä siinä vaiheessa, kun muisti on selvästi muuttunut aiemmasta tai huono muisti vaikeuttaa selvästi arkea.
– Jos on ollut aina vaikeuksia muistaa esimerkiksi tv-tähtien nimiä, se ei ole huolestuttavaa. Mutta jos on aina avaimet hukassa ja kahvinkeitin jää jatkuvasti vahingossa päälle, se on jo huolestuttavampaa.
Tutkimustyö vain vei mukanaan
Kansanterveystiede kiinnosti Ngandua jo opiskeluaikoina. Syventäviä opintoja tehdessään hän kuuli juuri alkaneesta muistisairauksiin keskittyvästä tutkimusprojektista ja tarttui tilaisuuteen.
Tutkimushanke tehtiin yhteistyössä Tukholman Karoliinisen instituutin kanssa. Ngandu piti paussin opinnoissa ja lähti 1,5 vuodeksi tutkijaksi Ruotsiin. Sen jälkeen tutkimus jatkui Suomessa.
Ngandu ehti väitellä jo ennen kuin valmistui lääkäriksi.
– Tutkijaksi ryhtyminen ei ollut tietoinen päätös. Siinä vain oli sellainen imu, että se vei mukanaan.
Nykyisin Ngandulla on oma tutkimusryhmä, jossa on kaksi väitöskirjatyöntekijää. Aika kuuluu pitkälti tutkimuksen ohjaamisessa ja ideoinnissa, sekä tulosten analysoinnissa. Lisäksi on seurattava jatkuvasti, mitä maailmalla tapahtuu, sillä alan tutkimus etenee nopeasti.
– Tätä työtä ei tehdä umpiossa.
Koska Ngandun tutkimus on osa laajempaa muistisairauksiin keskittyvää FINGER-hanketta, tukea työhön tulee myös muilta suomalaistutkijoilta. Hanketta johtaa tunnettu dementiatutkija Miia Kivipelto, joka myös ohjasi Ngandun väitöstyön
Tiia Ngandu
Syntynyt 1978 Vehkalahdella.
LL 2007, Kuopion yliopisto, LT 2006, Tukholman Karoliininen instituutti
Työskentelee asiantuntijalääkärinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys-osastolla.
Perheeseen kuuluvat mies ja kaksi pientä lasta.
Mikä työssäsi on antoisinta?
“Nautin siitä, että pureskellessani näitä asioita saan uusia ajatuksia. Opin jatkuvasti uutta. Toisaalta tutkimuksiin osallistuneet ihmiset ovat kivoja, ja heitä on ollut mukava tavata. Oma ajatus ei siten pääse karkaamaan kovin kauas tutkittavien todellisuudesta.”
Millaisia kommentteja on tullut tutkimukseen osallistuneilta?
“Palaute on ollut todella myönteistä. Monet ovat todenneet, että tutkimusjakso on ollut intensiivinen ja vienyt aikaa, mutta he ovat silti olleet tyytyväisiä. Olemme myös saaneet tutkimukseen osallistuneita kukkia, kortteja, kynttilän ja kaikenlaista muuta.”
Mikä tutkimuksessasi on haastavinta?
“Aihepiirin osalta haaste on se, että ihmiset ovat FINGER-hankkeessa saaneet nelitahoisen muistihäiriöitä ehkäisevän intervention. Siihen on muistiharjoittelun lisäksi kuulunut ravitsemusneuvontaa, liikuntaharjoittelua sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaa. Ei ole ihan yksinkertaista selvittää, miten paljon tarvitaan tietyn tyyppistä interventiota, jotta saataisiin riittävä vaikutus. Tulosten analysointi vaatii paljon pohdintaa.”