Säätiöt ja Suomen Akatemia ovat päättäneet Tieteellä terveyteen -akatemiaohjelmassa rahoitettavista tutkimushankkeista. Ensi vuoden alussa käynnistyvässä tutkimusohjelmassa rahoitetaan hankekonsortioita, jotka etsivät ratkaisuja rohkeilla tutkimusavauksilla suomalaisten kansanterveydellisiin ongelmiin.
Suomen Akatemia rahoittaa ohjelmaa seitsemällä miljoonalla eurolla. Mukana yhteistyössä ovat myös Syöpäsäätiö, Lastentautien tutkimussäätiö, Suomen Lääketieteen Säätiö ja Suomen Aivosäätiö, ja ne rahoittavat konsortioita yhteensä noin 1,95 miljoonalla eurolla.
Tieteellä terveyteen -ohjelmalla tavoitellaan paitsi tieteen uusiutumista ja pitkän tähtäimen vaikuttavuutta, niin myös ohjelmakauden aikana uudenlaista yhteistyötä kansanterveydellisesti merkittävien sairauksien tutkimusta tukevien säätiöiden kanssa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomen Akatemia ja terveyden tutkimusta rahoittavat säätiöt tekevät rahoitusyhteistyötä näin laajasti. Akatemialla ja säätiöillä on yhteinen tavoite rahoittaa lupaavinta, vaikuttavinta ja tieteellisesti korkeatasoisinta tutkimusta.
”Mukaan valitut hankkeet arvioitiin kansainvälisessä arvioinnissa erittäin korkeatasoisiksi ja hankkeiksi, jotka potentiaalisesti voivat johtaa läpimurtoihin kansanterveydellisesti merkittävien tautien hoidossa, ehkäisyssä tai diagnostiikassa”, kertoo professori Mika Rämet, Suomen Akatemian terveydentutkimuksen toimikunnasta.
Tähtäimessä uusia hoitomuotoja munasarjasyöpään, ratkaisuja lihavuuteen ja vastasyntyneen aivosähkökäyränmittaushattu
Tieteellä terveyteen -akatemiaohjelmassa rahoitetaan seitsemää konsortiota. Viiden hankkeen rahoitukseen osallistuu säätiöitä. Konsortioiden johtajista viisi on naisia.
Akatemiatutkija Liisa Kaupin konsortiossa tutkitaan munasarjasyövän uusia hoitomuotoja. Merkittävä ongelma syöpätautien parantamisessa on kasvainten muodostama vastustuskyky käytettäville erilaisille solunsalpaajahoidoille. Tutkimuksessa kehitetään mallia, jolla voidaan ennustaa paras mahdollinen yksilöllinen hoitotapa kullekin potilaalle.
Nivelreuma on monitekijäinen autoimmuunisairaus, jonka tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Biologiset lääkkeet ovat tehostaneet reumanhoitoa, mutta vain puolet potilaista hyötyy niiden käytöstä. Dosentti Satu Mustjoen konsortio keskittyy nivelreuman syntymekanismien tutkimukseen tavoitteena kunkin potilaanoptimaalista hoitoa helpottava laskennallinen malli.
Lihavuus on yksi merkittävimmistä terveysuhista. Painonhallinta voi olla haasteellista, ja lihavuusleikkauksia lukuun ottamatta tehokkaita, hyviä pitkäaikais tuloksiatuottavia hoitoja on vähän. Professori Kirsi Pietiläisen konsortio kehittää työkaluja yksilölliseen lihavuuden hoitoon käyttäen hyväksi solunsisäisten organellien, mitokondrioiden energia-aineenvaihdunnan mittausta. Lääketieteen Säätiö rahoittaa Pietiläisen tutkimusta.
Säätiön puheenjohtaja professori Tapio Visakorpi toteaa, että päädyimme tukemaan Kirsi Pietiläisen tutkimushanketta koska siinä pureudutaan yhteen tärkeimmistä kansanterveydellisistä ongelmista, liikalihavuuteen. Hanke täyttää myös korkean kansainvälisen kunnianhimoisuuden tason.
Akatemiatutkija Merja Heinäniemen konsortio selvittää tulehdusreaktioiden ennustavaa merkitystä kansantautien, kuten sepelvaltimotaudin ja aikuistyypin diabeteksen synnyssä. Tutkimuksessa keskitytään ihmisen kudoksissa vaeltavien makrofaagisolujen ilmiasujen selvittämiseen, jolloin voidaan ennakoida sairastumisriskiä hyvin aikaisessa vaiheessa ja valita jo tuolloin sopiva hoitomuoto.
Apulaisprofessori Noora Kotajan johtamassa konsortiossa tutkitaan miten isän terveydentila vaikuttaa hedelmöityshetkellä siittiöihin ja jälkeläisten terveyteen.Projektissa etsitään epigeneettisen ja epidemiologisen tutkimuksen avulla keinoja ennaltaehkäistä esimerkiksi elintapamuutosten tai lääkityksen avulla ylipainon esiintyvyyttä.
Professori Sampsa Vanhatalon johtamassa tutkimuksessa tehdään imeväisikäisten varhaisen aivotoiminnan diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan älyvaatteita. Hankkeen tavoitteena on neurofysiologisen tutkimuksen ja koneoppimisen menetelmillä kehittää kertakäyttöinen vastasyntyneen aivosähkökäyrän mittaushattu, uni- ja hengitysrytmin seurantaan sopivat liikepöksyt sekä CP-vamman varhaisarvioon soveltuva älypotkupuku.
Muistin heikkenemistä aiheuttavan aivokudoksen rappeutumisensyntymekanismeja ei tunneta ja parantavaa hoitoa ei ole. Dosentti Vesa Kiviniemen johtama konsortio selvittää muistisairauksien syitä ja ehkäisyä tutkimalla aivojen glymfaattisen puhdistumisjärjestelmän toimintaa. Järjestelmä puhdistaa aivoja kuona-aineista. Tavoitteena on löytää keinoja tehostaa kuona-aineiden poistumista ihmisaivoista sekä näin ehkäistä aivokudoksen rappeutuminen ja muistisairaus.
Tieteellä terveyteen (TERVA)-akatemiaohjelman rahoitetut hankkeet
Lue lisää:
Lisätietoja:
Suomen Akatemian ohjelmapäällikkö Sara Illman, p. 029 533 5119
Suomen Lääketieteen Säätiön asiamies Jouni Lounasmaa, p. 050 371 9590