Koronatilanne on nostanut lääketieteellisen tutkimuksen ja rokotekehityksen globaaliksi puheenaiheeksi. Median seuratessa lähes reaaliaikaisesti koronarokotteen kehittämistä on syytä muistaa, että lääketieteellinen tutkimus on useimmiten hitaasti etenevää sitkeää työtä, jonka tuloksia voidaan soveltaa ehkä vasta vuosien kuluttua tutkimuksen aloittamisesta.
Odottamattomat infektioepidemiat eivät ole ainoita tulevaisuuden terveysuhkia. On esimerkiksi kysyttävä, minkälaisia terveysvaikutuksia on ilmastonmuutoksella tai väestörakenteen muutoksella tai minkälaisia mahdollisuuksia terveysteknologioiden kehitys meille antaa. Uudet uhat ja mahdollisuudet edellyttävät uusia näkökulmia, joita löydetään parhaiten laadukkaalla lääketieteellisellä tutkimuksella.
Kotimainen tutkimus on terveydenhuoltomme kehityksen perusta. Potilaamme ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia geeniperimämme ja meille ominaisten tautien vuoksi. Lisäksi meillä on korkeatasoisen lääketieteellisen tutkimuksen toteuttamiseen erinomaisesti sopivat mittavat kansalliset rekisterit ja kasvavat biopankit sekä voimavarana tutkimuksiin osallistumaan motivoituneet potilaat. Suomessa ei pidä ainoastaan soveltaa kansainvälisiä tutkimustuloksia, vaan tarvitsemme omaa lääketieteellistä tutkimusta.
Uhkakuvana rahoituksen rapautuminen
Valtion yliopistotasoiseen kliiniseen lääketieteelliseen tutkimukseen kohdistama rahoitus on vähentynyt systemaattisesti. Vuonna 1997 valtio tuki lääketieteellistä tutkimusta noin 60 miljoonalla eurolla, kun vuonna 2019 tuen määrä oli enää 23,8 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tuen määrä on vain 21 miljoonaa euroa.
Vaikka säätiöiden merkitys kotimaisen lääketieteellisen tutkimuksen rahoittajana on samaan aikaan kasvanut, se ei kuitenkaan riitä korvaamaan tutkimuksen rahoitusvajetta. Säätiövaroin ei myöskään voida paikata tutkimuskenttään valtionrahoituksen pienentyessä syntyviä aukkoja, sillä säätiörahoitus on usein kohdennettu tarkasti tietyille tieteenaloille.
Lääketieteelliselle tutkimukselle on taattava riittävästi taloudellisia resursseja valtion budjetissa. Tutkimuksen tukeminen tänään rakentaa laadukasta hoitoa huomiselle. Suomen korkealaatuista ja tasa-arvoista terveydenhuoltoa ei voida ylläpitää ja kehittää ilman laaja-alaista tieteellistä tutkimusta.
Tutkimus vaikuttaa jokaisen elämään
Suomen Lääketieteen Säätiö on tukenut suomalaista lääketieteellistä tutkimusta 60 vuotta. Kuluneiden vuosikymmenten aikana kokonaisia tutkijasukupolvia on varttunut väitöskirjatutkijoista itsenäisiksi senioritutkijoiksi.
Säätiön 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi jaetaan tavanomaisen apurahoituksen lisäksi 400 000 euroa tutkimuksiin, jotka keskittyvät tulevaisuuden terveysuhkiin ja niiden torjuntaan.
Tulevaisuuden uhat -apurahojen tutkimusaiheet edustavat monipuolisesti lääketieteen eri aloja. Hakemuksissa nousi koronavirukseen liittyvän tutkimuksen lisäksi esiin kiinnostavia ja ajankohtaisia tutkimuskohteita liittyen tekoälyyn, 3D-tulostukseen, big dataan ja yksilöllisiin syöpähoitoihin. Toisaalta rahoitusta haettiin myös tulevaisuuden suurten terveyshaasteiden kuten lihavuusepidemian, alkoholiriippuvuuden ja masennuksen tutkimiseen.
Tutkimushankkeiden kirjo kertoo lääketieteellisen tutkimuksen monimuotoisuudesta ja haastavuudesta. Teknologian kehitys yhtäältä edellyttää monitieteellistä osaamista mutta toisaalta avaa uusia mahdollisuuksia tutkimukselle ja terveydenhuollolle.
Huomisen terveysuhkiin on varauduttava tänään. Tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa monipuolista kotimaista lääketieteellistä tutkimusta ja uusia tutkijasukupolvia.
Suomen Lääketieteen Säätiö julkistaa apurahojen saajat 20.11.2020.
Oskari Heikinheimo
professori
hallituksen puheenjohtaja, Suomen Lääketieteen Säätiö
Veli-Matti Kosma
professori
neuvottelukunnan puheenjohtaja, Suomen Lääketieteen Säätiö