Podcastissa asiantuntijat nostavat esiin, että tautien oireiden taustalla on keskushermoston herkistymistä. Mitä tämä tarkoittaa ja mitä tieteellistä näyttöä tästä on?
“Kuten podcastissa todetaan, fibromyalgian ja kroonisen väsymysoireyhtymän oireiden tarkkaa aiheuttajaa ei tunneta eikä diagnostisia testejä ole. Nykytietämyksen mukaan kuitenkin yksi keskeinen taustalla oleva mekanismi liittyy keskushermoston herkistymiseen eli sensitisaatioon, joka on jo melko pitkään tunnettu ilmiö (1, 2). Se on osa laajempaa tiedostamatonta mekanismia, jossa aivot alkavat tulkita uhkaaviksi tilanteita, joissa todellista uhkaa ei ole. Neurotieteilijät puhuvat niin sanotusta ennakoivasta koodauksesta (predictive processing), joka koskee kaikkea aivokuoren tiedonkäsittelyä: Aivokuorelta tuleva säätely vaikuttaa jo ennalta siihen, miten eri puolelta kehoa tulevat viestit tulkitaan, muun muassa viestit vireystilasta tai kivusta. Tämä kaikki säätely tapahtuu jo ennen kuin asia edes tulee ihmisen tietoisuuteen”, kertoo neuropsykiatri Risto Vataja.
”Esimerkiksi fibromyalgiassa tämä näkyy siten, että saatetaan kokea kivuksi tilanne, jossa kyse on vain kosketuksesta (3). Saman tyyppistä herkistymistä kivulle tapahtuu myös muussa kroonisessa kivussa. Fibromyalgiaa voidaankin pitää yhtenä kroonistuneen kivun muotona”, toteaa reumatologi Markku Mali.
Lähteitä: 1) In the mind or in the brain? Scientific evidence for central sensitisation in chronic fatigue syndrome 2) Persistent Physical Symptoms as Perceptual Dysregulation: A Neuropsychobehavioral Model and Its Clinical Implications 3) A Cross-Sectional Study on Central Sensitization and Autonomic Changes in Fibromyalgia
Podcastissa puhutaan myös aivojen uudelleenohjelmoinnista, mitä se tarkoittaa ja mitä tieteellistä näyttöä siitä löytyy?
”Aivojen uudelleenohjelmointi ei ole lääketieteellinen termi, ja sen alla kulkee mm. erilaisia kaupallisia valmennusohjelmia, joiden tehoa ei ole tutkittu. Tämänkaltaiset käsitteet saattavat kuitenkin auttaa hahmottamaan, että aivojen tiedostamattomaankin toimintaan voimme tietoisilla toimenpiteillä vaikuttaa, esimerkiksi ns. poisoppimisen keinoin tai vaikkapa mindfulness-harjoittein (4). Eli pyritään purkamaan edellä kuvattua tiedostamatonta mekanismia keskushermoston herkistymisen taustalla. Paras tutkimusnäyttö on kognitiivis-behavioraalisista terapiamenetelmistä, joista näyttäisi olevan hyötyä monille potilaille, tosin ei kaikille (5, 6, 7). Kroonisessa väsymysoireyhtymässä tutkimuksia on tehty terapian hyödystä, mutta lisää vielä kaivataan”, Risto Vataja toteaa.
”Fibromyalgiassa kognitiivis-behavioraalisten terapiamuotojen hyödyistä on kohtalaista näyttöä. Cochrane-katsauksessa todettiin, että se vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä (8). Vaikutukset myös säilyvät pitkään, yli puoli vuotta. Tutkimuksia aiheesta on tehty yli parikymmentä ja niihin on osallistunut yli 2000 potilasta (8, 9, 10)”, Mali kertoo.
Lähteitä: 4) The neuroscience of mindfulness meditation 5) Systematic Review of Mind-Body Interventions to Treat Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome 6) Cognitive behavioral therapy and graded exercise for chronic fatigue syndrome: A meta‐analysis 7) Interventions in Pediatric Chronic Fatigue Syndrome/Myalgic Encephalomyelitis: A Systematic Review 8) Cognitive behavioural therapies for fibromyalgia syndrome 9) Psychoeducation for Patients with Fibromyalgia: A Systematic Review 10) Aikuisten fibromyalgian monisäikeinen hoito
Kroonisesta väsymysoireyhtymästä tai fibromyalgiasta kärsivät tietävät, että liikunta voi pahentaa oireita huomattavasti. Miksi podcastissa sanotaan, että liikunta voisi auttaa oireisiin, mitä näyttöä tästä löytyy?
”Fibromyalgiassa liikunnan hyödyistä on vahva näyttö ja sitä voidaan vahvasti suositella (11). Tämä on todettu yli 30 tutkimuksen ja noin 2 500 potilaan aineistojen pohjalta. Aiheesta on tehty parikymmentä katsausta, joissa johtopäätökset liikunnan hyödyistä ovat olleet johdonmukaisia (10). Cochrane-katsauksen mukaan aerobinen liikunta parantaa fyysistä toimintakykyä, kohentaa merkittävästi potilaiden elämänlaatua ja vähentää kivun intensiivisyyttä, uupumusta ja jäykkyyttä (12). Toisen katsauksen mukaan myös voimaharjoittelu vähentää kipu ja masennusoireita (13). Käytännössä kannattaa muistaa, että on tärkeää aloittaa harjoittelu rauhallisesti ja vähitellen (start low, go slow). Tällöin treenaamisen alkuvaiheen lihaskipujen lisääntyminen ei aiheuta takapakkia”, kertoo Markku Mali
”Myös kroonisen väsymysoireyhtymän osalta näyttää todennäköiseltä, että liikunnalla on positiivisia vaikutuksia. Vuonna 2019 ilmestyneessä Cochrane-katsauksessa todetaan, että liikunnalla on mahdollisesti positiivisia vaikutuksia, mutta tutkimustietoa tarvitaan lisää (14). Todennäköisesti tässä on myös yksilöllisiä eroja. Lisäksi on tiedossa, että liiallinen liikunta voi myös pahentaa oireita. Yksilöllinen aktiivisuuden ja liikkumisen suunnittelu onkin tärkeä osa potilaiden hoitosuunnitelmaa. Toisaalta pitää huomioida myös se, että joillekin potilaalle voi tulla huonojen kokemusten myötä liiallisia pelkoja liikkumista kohtaan, mikä voi vaikeuttaa tilannetta. Tämän vuoksi kuntoutumista estäviä pelkoja pitäisi pyrkiä lievittämään. Tämä ei siis tarkoita sitä, että taudin oireet johtuisivat pelosta: oireet ovat aivan todellisia ja niitä tulee, pelkäsi potilas tai ei”, toteaa Risto Vataja.
11) EULAR revised recommendations for the management of fibromyalgia 12) Aerobic exercise training for adults with fibromyalgia exercise training for adults with fibromyalgia 13) Mixed exercise training for adults with fibromyalgia 14) Exercise therapy for chronic fatigue syndrome
Kuuntele podcast-jaksot, joissa Markku Mali ja Risto Vataja keskustelevat tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa fibromyalgiasta ja kroonisesta väsymysoireyhtymästä:
Teksti: Mari Heikkilä