”Tutkimme toipumisen lisäksi, millaisia ja miten yleisiä pitkittyneet koronaoireet ovat”, Nevalainen kertoo.
Tutkimuksessa on jo saatu ensimmäiset tulokset vuoden seurannasta. Noin 85 prosenttia potilaista koki parantuneensa taudista, mutta noin 15 prosenttia koki itsensä vielä puolikuntoiseksi.
”Tavallisinta oli väsymys ja heikkous, jota koki noin neljäsosa oireilevista. Lisäksi ilmoitettiin muun muassa nivelkivuista, muistiongelmista ja keskittymisen häiriöistä.”
Sairaalassa annetulla viruslääke remdesiviirillä ei tutkimuksessa havaittu olevan vaikutusta long-COVID-oireiden ilmenemiseen. Suuremmissa kansainvälisissä tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että lääke voi varhain annettuna estää koronaoireiden pahentumista.
Nevalaisen mukaan pitkittyneet oireet voivat johtua long-COVID:n lisäksi muistakin syistä. Sairaalajakso itsessään, erityisesti tehohoito, voi aiheuttaa pitkän toipumisajan etenkin vanhemmille ihmisille. Lisäksi korona ja sen komplikaatiot ovat voineet aiheuttaa fyysisiä vauroita, esimerkiksi arpia keuhkoihin.
”Kyseessä on maailmalla ensimmäinen pitkäaikaisseuranta koronan lääkehoidosta satunnaistetussa hoitokokeessa. Pyrimme myös saamaan arvion siitä, kuinka moni Suomessa kokee parantuneensa korontaudista oireiden ja elämänlaadun suhteen.”
Tutkimusapuraha
Tutkimusapurahat mahdollistavat 6, 12 tai 24 kuukauden päätoimisen työskentelyn tutkimuksen parissa. Vuonna 2022 säätiö myönsi tutkimusapurahoja 40 tutkijalle, yhteensä 616 000 euroa. Säätiö myönsi kuuden kuukauden apurahan 15 lääkärille, yhteensä 213 000 euroa, 12 kuukauden apurahan neljälle lääkärille, yhteensä 108 000 euroa ja 24 kuukauden apurahan kahdeksalle lääkärille, 462 000 euroa.
LT Olli Nevalainen
LT Olli Nevalainen sai 24 kuukauden tutkimusapurahan tutkimukselleen “COVID-sairaalapotilaiden pitkäaikaisen COVID:in vaikutuksia selvittävän satunnaistetun monikeskustutkimuksen pitkäaikaisseuranta”. Apurahan arvo oli 60 000 euroa.