HUSin ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet uutta tietoa MS-taudin syntymekanismeista. Ensimmäistä kertaa maailmassa MS-tautia sairastavien potilaiden kaulan imusolmukkeista on kerätty solunäytteitä jo diagnoosivaiheessa. Näytteistä paljastui, että Epstein Barr -virusinfektio on muuntanut tiettyjä B-solujen alaryhmiä, mikä tarjoaa uuden näkökulman autoimmuunisairauden ymmärtämiseen. Tutkimusta johti dosentti Sini Laakso, joka sai Suomen Lääketieteen Säätiöltä tutkimusryhmän perustajan apurahan vuonna 2024.
HUS tiedotti tutkimuksesta 24.2.2025.
Tutkimustiedosta uusia mahdollisuuksia lääkehoidon kehittämiseen
MS-taudin autoimmuunivasteen eli hyökkäyksen aivoihin ja selkäytimeen uskotaan syntyvän kaulan syvissä imusolmukkeissa. Tässä tutkimuksessa kaulan syvistä imusolmukkeista löydettiin B-solujen alaryhmä, joka on MS-tautia sairastavilla potilailla suurempi kuin terveillä.
”Alaryhmä vaikuttaa Epstein Barr -virusinfektion muuntamalta. Tämä on uusi tieto, jonka tunnistamisessa ratkaisevaa oli viruksen ja immuunipuolustuksen tutkiminen imusolmukkeissa, missä näiden keskinäinen vuorovaikutus kehossa yleensä tapahtuu”, väitöskirjatutkija Joona Sarkkinen Helsingin yliopistosta kertoo tiedotteessa.
Aivojen glymfaattinen kierto kuljettaa keskushermoston pilkkoutuneita rakenteita kaulan syviin imusolmukkeisiin, jossa ne esitellään immuunipuolustukselle.
”Tulostemme perusteella olisi kiinnostavaa suunnitella lääkehoitoja, jotka kohdistuvat vain tähän B-solujen alaryhmään. B-soluja tuhoavat lääkehoidot ovat MS-taudissa erittäin tehokkaita, mutta ne altistavat samalla potilasta myös infektioille. Normaalisti toimivaa immuunipuolustusta säästävä ja vain immuunijärjestelmän poikkeavaan osaan kohdistuva täsmähoito olisi potilaille hyödyllinen, sillä MS-tautiin sairastutaan usein nuorena aikuisena ja hoitoa tarvitaan vuosikymmeniä”, sanoo tutkimusta johtanut dosentti, neurologian erikoislääkäri Sini Laakso HUSin Neurokeskuksesta ja Helsingin yliopistosta.
Jatkossa tuloksia on tarkoitus varmistaa laajemmassa potilasryhmässä ja selvittää, miten MS-taudin lääkitykset vaikuttavat löydöksiin.
”Tutkimuksemme rohkaisee soveltamaan tunnettuja tutkimusmenetelmiä uusille aloille. MS-taudin tutkiminen kaulan alueen imusolmukkeista ohutneulanäytteiden avulla tarjoaa uuden näkökulman tämän monimutkaisen sairauden mekanismien ymmärtämiseen. MS-tautia tutkittiin aiemmin pääosin koeläinmalleilla, jolloin esimerkiksi sairauden keskeinen yhteys B-soluihin ei tullut esiin”, Laakso sanoo.
Suomen Lääketieteen Säätiön apurahan avulla edistynyt tutkimus voi tarjota ratkaisuja MS-taudin hoidon tehostamiseen ja sivuvaikutusten vähentämiseen.
Sini Laakso sai vuonna 2024 Suomen Lääketieteen Säätiöltä tutkimusryhmän perustajan apurahan. Apurahan arvo on 155 000 euroa. Joona Sarkkinen on saanut vuonna 2022 säätiöltä 12 kuukauden tutkimusapurahan (arvo 27 000 €) tutkimukselleen “Häiriintynyt itukeskusreaktio neurologisten autoimmuunitautien synnyssä”.
Kuva: Hanna Raijas-Turva/HUS