Miten tekoäly voi tukea tutkijan työtä eri vaiheissa? Tähän teemaan sukelsi koulutus, jonka Suomen Lääketieteen Säätiö ja Duodecim järjestivät yhdessä apurahansaajille huhtikuussa.
Heti päivän aluksi koulutuspäällikkö Panu Kiviranta muistutti, että tekoälyn rantautuminen ei ole historiallisesti katsoen ennennäkemätön mullistus – pikemminkin sen voi nähdä jatkona aikaisempien teollisten vallankumousten ketjulle. Nyt koneita tuodaan ajattelun tueksi, ja tekoälyn yleistyminen myös lääketieteessä on vääjäämätöntä.
”Kyse on vain siitä, mitkä ovat eettiset tavat ottaa se käyttöön tutkimustyössä”, tiivisti säätiön asiamies Jouni Lounasmaa.
Tekoäly voi tehdä tieteestä luotettavampaa
Päivän aikana osallistujat pääsivät puntaroimaan tekoälyn uhkia ja mahdollisuuksia useista näkökulmista. Lääketieteen etiikkaan perehtynyt opettaja Aleksi Pajunen korosti, että etiikan vinkkelistä katsottuna uuteen teknologiaan ei liity ainuttakaan pulmaa, jota ihmiskunta ei olisi kohdannut jo aikaisemminkin. Toisaalta pelissä ovat isot panokset.
”Olemme sen kysymyksen äärellä, onko koko tiede ylipäätään uskottavaa ja luotettavaa”, Pajunen muotoili.
Jos pohditaan vaikkapa hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia, on ihmiselle tyypillisintä syyllistyä mittausvirheiden kaltaisiin erheisiin. Tekoäly sen sijaan voi hypätä vaivatta spektrin vakavimpaan päähän, plagiointiin ja suoranaiseen sepittämiseen. Pajusella oli kuitenkin myös lohdullinen viesti: jos asiat tehdään oikein, tieteestä voi tulla sen avulla entistä luotettavampaa.
Lakiasiantuntija Sandra Liede puolestaan johdatteli kuulijat tekoälyä koskevan lainsäädännön kiemuroihin niin Suomessa kuin Euroopan unionissa. Tutkijan on oleellista hahmottaa esimerkiksi se, toimiiko hän pelkästään tekoälyn käyttäjänä vai kehittääkö hän sitä itse eteenpäin. Tämä vaikuttaa sovellettavaan lainsäädäntöön.
”On tärkeää tunnistaa erilaiset roolit”, Liede korosti.
Varmuutta uuden teknologian käyttöön
Ilmaiseen koulutuspäivään saivat ilmoittautua vuoden 2025 apurahansaajat. 30 osallistumispaikkaa varattiin nopeasti loppuun, ja Duodecimin toimistolla pidettyyn tilaisuuteen saapui osallistujia eri puolilta maata aina Varsinais-Suomesta Pohjanmaalle asti. Edustettuina olivat lukuisat erikoisalat psykiatriasta lastentauteihin ja hammaslääketieteeseen.
Yksi osallistujista oli Päivi Joki-Korpela, joka kertoi näkevänsä tekoälyn ennen muuta uutena mahdollisuutena. Hän tahtoi kuitenkin saada lisää tietoa siitä, mihin sitä voi tutkijan työssä käyttää ja mihin ei. Kouluttautuminen auttaa varautumaan käsillä olevaan murrokseen.
”On parempi olla etukäteen kärryillä siitä, mitä on tulossa”, Joki-Korpela kiteytti.
Myös moni muu osallistuja kaipasi lisää varmuutta tekoälyn hyödyntämiseen. Iltapäivän aikana oppeja oli tarjolla lukuisille tutkimuksen osa-alueille aina rahoitushakemusten laatimisesta tiedonhakuun ja oman työn sparraamiseen.
Koulutus järjestetään uudestaan
Päivän jälkeen toteutettu palautekysely osoitti, että osallistujien itsevarmuus tekoälyn käyttäjinä oli koulutuksen myötä lisääntynyt. Myös käytännön järjestelyt saivat kiittäviä arvioita kaikilta vastaajilta.
– Palaute oli ilahduttavan positiivista, joten aiomme järjestää samanlaisen koulutuksen myös tuleville apurahansaajille alkuvuodesta 2027. Tahdomme tukea nuoria tutkijoita uuden teknologian käyttöönotossa ja auttaa heitä hyödyntämään sitä fiksusti, säätiön asiamies Lounasmaa toteaa.
Lisää osallistujien tunnelmia videolla
Valokuvat ja video: Susanna Kekkonen / Noon Kollektiivi
Näin tekoälyä aiotaan käyttää
Kyselyn perusteella apurahansaajat suunnittelivat hyödyntävänsä tekoälyä esimerkiksi kielentarkistuksessa, lähteiden etsimisessä, koodaamisessa, kokousmuistiinpanojen laatimisessa ja ideoiden testauksessa.
”Työkaluna ja sparraajana mutta siten, että pohdin sen heikkoudet ja varoen kaninkoloja.”
Potentiaalisiksi hyödyiksi listattiin ajankäytön tehostuminen ja tasavertaistuminen englantia äidinkielenään kirjoittaviin tutkijoihin. Vaaroina nähtiin esimerkiksi oman arviointikyvyn heikkeneminen, tiedon keksiminen ja tekstien laatiminen kokonaan tekoälyllä.
”Suurin mahdollisuus mielestäni olisi nimenomaan rakenteellisen datan nopea louhinta potilaskirjausten valtavasta massasta.”
”Tekoäly pystyy käymään läpi laajoja kokonaisuuksia. Sen yksityiskohtiin ei kuitenkaan voi luottaa ja asiat täytyy tarkistaa itse.”
Ensimmäistä kertaa toteutettu koulutus keräsi myönteisiä arvioita.
”Erinomainen ja todella hyvin järjestetty. Näitä lisää.”
Aiheeseen liittyvää lukemista: Tieteellinen kirjoittaminen tekoälyaikana