Apurahansaajien tutkimukset esittelyssä – Suomen Lääketieteen Säätiö tuki jälleen vuonna 2025 useita merkittäviä hankkeita. Tässä juttusarjassa esittelemme apurahan saaneita tutkijoita ja heidän uraauurtavaa työtään, joka tuo uutta tietoa lääketieteen eri osa-alueilta. Kaikkiin vuoden 2025 apurahansaajiin voit tutustua täällä.
Sydämen vajaatoiminnassa sydämen pumppauskyky on heikentynyt. Ongelmasta kärsii noin joka kymmenes yli 70-vuotiaista ja 1–2 prosenttia koko väestöstä. Potilaiden ennuste on parantuneista lääkehoidoista huolimatta melko huono.
LL Jaakko Lampela kehittää geenihoitoja vajaatoiminnan hoitoon.
“Geeniterapia on teknologiana lyömässä läpi kliiniseen käyttöön useiden sairauksien hoidossa, mutta sydänsairauksiin niitä ei vielä ole tarjolla. Perinteisiin lääkehoitoihin verrattuna etuna on, että sillä voidaan saada aikaiseksi pitkäaikainen ja paikallinen hoitovaikutus juuri tiettyyn kohdekudokseen”, Lampela kertoo.
Merkittävimpiä taustasyitä sydämen vajaatoiminnan taustalla on sepelvaltimotauti. Se aiheuttaa sydämen pumppaustoiminnan heikkenemistä hapenpuutteen ja solukuoleman seurauksena.
Lampela tutkii muun muassa geeniterapiaa, jossa virusvektorein kuljetetaan sydämen hapenpuutteesta kärsiville alueille uudisverisuonten kasvua edistäviä geenejä. Toiveena on parantaa sydänlihaksen hapensaantia ja pumppauskykyä.
“Kehitämme myös koko vasemman kammion kattavaa geeninsiirtomenetelmää, jossa geeninsiirtoliuos annostellaan retrogradisesti sydämen laskimoihin. Tätä testataan parhaillaan sydämen vajaatoimintaa kuvaavassa sikamallissa, jolle siirretään verisuonen endoteelikasvutekijää koodaava geeni.”
Geenisiirrolla voidaan paitsi edistää verisuonten kasvua, myös estää sydänlihaksen hypetrofiaa sekä vaikuttaa sydänsolujen metaboliaan ja eloonjäämiseen.
LL Jaakko Lampela
Kannustusapurahan saanut Jaakko Lampela toivoo, että tulevaisuudessa geenihoidot saataisiin valjastettua käyttöön myös sydämen vajaatoimintapotilaiden hyväksi.
Kuva: Lari Holappa