Keski-iän insuliiniresistenssi altistaa tapahtumamuistin heikkenemiselle myöhäisiässä. Tämän osoittaa Turun yliopiston, Turun valtakunnallisen PET-keskuksen ja THL:n 20 vuoden seurantatutkimus, jossa apurahansaajamme, väitöskirjatutkija Elina Pietilä on ollut mukana.
Pietilä tutki työryhmänsä kanssa, onko keski-iän insuliiniresistenssi yhteydessä tiedonkäsittelyn muutoksiin myöhemmin vanhuusiässä. Insuliiniresistenssi tarkoittaa elimistön alentunutta insuliiniherkkyyttä. Se liittyy usein tyypin 2 diabetekseen, diabeteksen esiasteeseen ja keskivartalolihavuuteen.
– Lisäksi tutkimme, onko beeta-amyloidi-proteiinin kerääntymisellä aivoihin yhteyttä tiedonkäsittelyn muutoksiin vanhuusiässä. Hyödynsimme tutkimuksessa PET-kuvantamista, jolla voidaan tutkia beeta-amyloidi-proteiinin kerääntymistä, mitä pidetään Alzheimerin taudin varhaisena patologisena aivomuutoksena, Pietilä kertoo.
Insuliiniresistenssin ehkäisy ja hoito voivat auttaa
Tutkijat havaitsivat, että tapahtumamuisti heikentyi myöhäisiässä enemmän niillä henkilöillä, joilla oli keski-iässä todettu insuliiniresistenssi. Tämä resistenssin vaikutus tapahtumamuistiin välittyi myöhäisiän aivojen amyloidikertymän kautta.
– Tutkimuksessamme tutkittiin tietääksemme ensimmäistä kertaa keski-iän insuliiniresistenssin ja myöhäisiän tiedonkäsittelyn yhteyttä 20 vuoden seurantatutkimuksessa. Tuloksemme insuliiniresistenssin vaikutuksesta muistin heikkenemiseen viittaa insuliiniresistenssin ja Alzheimerin taudin yhteyteen, Pietilä sanoo.
Tutkijoiden mukaan keski-iän insuliiniresistenssin ehkäisy ja hoito voivat auttaa suojaamaan muistia sekä pienentämään muistisairauksien riskiä vanhuusiässä. Myös aiemmissa tutkimuksissa insuliiniresistenssi on yhdistetty kognition heikentymiseen ja dementiaan.
Tutkimukseen osallistui 43 kognitiivisilta kyvyiltään tervettä vapaaehtoista. Heiltä oli määritetty 55-vuotiaina keski-iän insuliiniresistenssi sekä paastoveren glukoosi- ja insuliinipitoisuudet. Osallistujien kognitio testattiin noin 70 vuoden ja 75 vuoden iässä. Lisäksi lähes kaikilta osallistujilta tutkittiin aivojen amyloidikertymää PET-kuvantamisella.
Tutkimuksen tuloksista tiedotti Turun yliopisto. Elina Pietilä on saanut Suomen Lääketieteen Säätiöltä vuonna 2021 eka-apurahan.