Uutiset | 17/11/2026

Iivo Hetemäen tutkimus auttaa autoimmuunisairauksista kärsiviä – työ jatkuu nyt palaavan tutkijan apurahalla

Hetemäki kollegoineen on julkaissut hiljattain uutta tietoa kateenkorvan kasvaimeen liittyvistä autoimmuunisairauksista. Tutkimuksen tuloksista on jo hyötynyt yksi suomalainen potilas.

Tymoomaan eli kateenkorvan kasvaimeen sairastuu Euroopassa vuosittain noin tuhat ihmistä. Kasvaimella on erittäin vahva yhteys erilaisiin autoimmuunitauteihin – niihin sairastuu jopa 40 prosenttia tymoomapotilaista.

– Näihin tauteihin ei ole aiemmin ollut oikein hyvää hoitoa, sillä tymoomaan liittyvän immuunijärjestelmän säätelyhäiriö on ollut tuntematon, kertoo immunologian tutkija ja reumatologiaan erikoistuva lääkäri Iivo Hetemäki.

Hetemäen ja hänen kollegoidensa tuore tutkimus ratkaisee tätä ongelmaa. Tutkimuksen tulokset on julkaistu äskettäin arvostetussa The New England Journal of Medicine -lehdessä, ja ne ovat jo tuoneet apua autoimmuunisairauksista kärsiville.

Vastaus immunologeja askarruttaneeseen pulmaan

Idea tutkimukseen syntyi, kun Hetemäki hoiti Suomessa immuunipuutteisia potilaita.

– Harvinaisten sairauksien hoidossa harvoin on käytettävissä keittokirjaohjeita, mutta silti potilaan ongelmaan pitää yrittää löytää apu.

Tutkimuksessa Hetemäki kollegoineen värjäsi tymoomapotilailta yhdeksän erilaista kudosnäytettä, jotka olivat autoimmuniteetin sairastuttamia. Tutkijat osoittivat, että kaikissa niissä oli läsnä T-solu-IFNg-vetoinen tulehdus. Kyseinen immuunireitti pystyttiin salpaamaan hyödyntäen jo markkinoilla olevia JAK-estäjiä. Lopputuloksena oli, että hankala monielinautoimmuniteetti saatiin rauhoittumaan neljällä potilaalla. Yksi heistä oli suomalainen.

– Uskon, että tulos muuttaa tämän harvinaisen potilasryhmän hoitokäytäntöjä tulevaisuudessa, Hetemäki toteaa.

Tutkimus antoi vastauksen myös 70 vuotta immunologeja askarruttaneeseen kysymykseen: miten tymoomaan liittyvä vasta-ainepuutos, jota kutsutaan Goodin syndroomaksi, syntyy. Tulosten perusteella se on seurausta B-solujen kehityksen estymisestä, jonka aiheuttaa luuytimen tulehdus.

Tuorein tieto suoraan potilaiden hyödyksi

Hetemäen mielestä kyseinen tutkimus on oivallinen esimerkki siitä, miten suomalaiset potilaat saavat eturintaman hoitoja vain, jos kliinikkotutkijan urapolku pysyy mahdollisena. Kun tutkijat tekevät myös lääkärin työtä esimerkiksi sairaaloissa, he voivat viedä tuoreimmat tietonsa suoraan potilaiden avuksi.

– Osasin antaa ensimmäiselle hoitamallemme suomalaiselle potilaalle oikeaksi osoittautuneen hoidon vain, koska tutkijana olin perehtynyt harvinaissairauksien kirjallisuuteen, ja minulla oli myös pääsy vielä julkaisemattomiin tutkimustuloksiin, Hetemäki sanoo.

Suomen Lääketieteen Säätiö on tukenut Hetemäkeä lääkäritutkijan polulla aina väitöskirjan tekemisestä kansainvälistymiseen asti. Viime vuodet hän on tehnyt post doc -tutkimusta Yhdysvalloissa National Institute of Healthissa. Nyt Hetemäki jatkaa tieteellistä työtään 45 000 euron suuruisen palaavan tutkijan apurahan turvin Helsingin yliopistossa.

– Käytän post doc -tutkimuksessa oppimiani menetelmiä autoimmuunitautien patogeneesin selvittämiseen ja hoidon parantamiseen. Immunologinen täsmähoito on enenevästi mahdollista, kunhan ongelman juurisyy tunnistetaan. On erittäin mielenkiintoista olla osa tätä kehitystä niin tutkijana kuin kliinikkona.

 

Valokuva: Riitta Supperi / NoonKollektiivi

Lahjoita lääketieteen tutkimukseen