Suurimmat apurahat, kliinisen tutkimuksen kolmivuotiset hankeapurahat, jaetaan viidelle tutkimusryhmälle, yhteensä 960 000 euroa.
Apurahat myönnetään tänä vuonna tutkimuksiin, jotka liittyvät Alzheimerin taudin tunnistamiseen, nivelreuman lääkehoitoon, leikkaushaavojen hoitoon, aivohalvausten ehkäisyyn ja raskausajan mielenterveyteen. Apuraha mahdollistaa kliinisen työn jatutkimustyön yhdistämisen.
– Hankeapurahat on myönnetty hankkeille, joiden tuloksilla voi olla merkittävä kansanterveydellinen vaikutus. Esimerkiksi muistisairauksien tutkiminen on tärkeää, sillä sairastavien määrä on voimakkaassa kasvussa väestön ikääntymisen vuoksi, sanoo säätiön hallituksen jäsen professori Anne Remes.
Yksi hankeapurahan saajista on LT, dosentti Soili Lehto, joka tutkii, miten äidin raskausajan mieliala heijastuu lapsen aineenvaihduntaan. Raskausajan masennus lisää ennenaikaisen syntymän riskiä. Se voi aiheuttaa pitkäaikaisia muutoksia lapsen terveyteen, oppimiseen ja käytökseen. Tutkijoiden käyttämä metabolomiikkamenetelmä paljastaa aineenvaihdunnassa tapahtuvat muutokset laajasti.
Lehto hyödyntää Kuopion syntymäkohorttia, johon kerätään 10 000 äiti-lapsiparia. Äitien psyykkistä hyvinvointia ja terveyttä seurataan raskauden alkuajasta lähtien sekä lapsen kehitystä täysi-ikäiseksi saakka.
Palaavan tutkijan apuraha 50 000 euroa myönnetään kahdelle tutkijalle. Apuraha on tarkoitettu ulkomailta Suomeen palaavalle tutkijalle, joka on viettänyt ulkomailla post-doc kauden.
Suomen lääketieteen kehityksen kannalta on tärkeää saada ulkomailla oppia saaneet tutkijat palaamaan kotimaahan ja soveltamaan kokemuksiaan ja osaamistaan täällä. Tänä vuonna palaavan tutkijan apurahat myönnetään pitkäaikaissairaiden nuorten hoidon jatkuvuuden sekä synnynnäisten sydänvikojen tutkimukseen.
Toinen apurahansaajista, lastenlääkäriksi erikoistuva LT Emmi Helle, palaa keväällä tohtoritutkijakaudelta Standfordin yliopistosta. Amerikkalaisessa huippuyliopistossa hän löysi suomalaisesta potilasaineistosta geenimuutoksia, joiden epäillään liittyvän synnynnäisiin sydämen vasemmanpuolen rakennevikoihin.
– Minulla on lupaava kandidaattigeeni ja pääsen suoraan jatkamaan tutkimustani Suomessa, Helle iloitsee.
Edellisten lisäksi säätiö jakaa 4-12 kk:n pituisia tutkimusapurahoja yhteensä 585 000 euroa 38 tutkijalle. Eka- ja kannustusapurahan saa 114 aloittelevaa tutkijaa, yhteensä 395 000 euroa.
– Olemme olleet huolissamme lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoidenhiipuvasta innostuksesta tehdä tutkimusta. Siksi onkin palkitsevaa huomata, että nyt jo useamman vuoden on apuraha-anomusten määrä ollut kasvussa, toteaa säätiön hallituksen puheenjohtaja Tapio Visakorpi.
Suomen Lääketieteen Säätiö on perustettu vuonna 1960. Säätiö on kasvanut yksityishenkilöiden ja elinkeinoelämän tekemien lahjoitusten avulla yhdeksi merkittävimmistä lääketieteellisen tutkimuksen tukijoista Suomessa.
Tarkemmat tiedot apurahojen saajista:
Apurahat 2016
Lisätietoja:
Suomen Lääketieteen Säätiö
- Hallituksen puheenjohtaja Tapio Visakorpi, puh. 040 717 4402,
tapio.visakorpi@uta.fi - Asiamies Jouni Lounasmaa, puh. 050 371 9590,
asiamies@laaketieteensaatio.fi