LEHDISTÖTIEDOTE 12.01.2016 klo 10.00
Tehohoidon kehittäjä Aarno Karille Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto
Lääketieteen tohtorille, dosentti Aarno Karille luovutetaan Lääkäripäivillä vuoden 2016 Pohjolan ja Suomi-yhtiön 20 000 euron lääketieteen palkinto hänen uraauurtavasta elämäntyöstään laadunarvioinnin osalta, erityisesti tehohoidon alalla. Palkinto on tunnustus huomattavasta kansallisesta elämäntyöstä. Sen saajan valitsevat keskeisten lääkärijärjestöjen puheenjohtajat.
– On hyvä tehdä selväksi, että tehohoito on tilapäisen hengenvaaran torjumista. Kun aloitin nuorena apulaislääkärinä 1970-luvun alussa, suomalainen tehohoito oli erikoisalana hyvin nuori. Kehitettävää oli paljon. Näen, että palkinto on kunnianosoitus koko suomalaista tehohoitoa ajatellen, Aarno Kari toteaa.
Aarno Karin johdolla on kehitetty tehohoidon ja anestesiologian laatukonsortiot. Tehohoidon vertaisarviointijärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1994 ja vuosituhannen vaihteessa siihen liittyivät kaikki Suomen teho-osastot. Tehohoidon valvonta- ja hoitotietojen käsittely on automatisoitu koko maan kattavasti.
Järjestelmän tuottama tieto tehohoidon laadusta on johtanut jatkuvaan laadun paranemiseen ja osastojen välisen laadun vaihtelun vähenemiseen. Laatukonsortio on osoittanut, miten valtava voimavara oikein toteutettu vertaisarviointi on tehohoidossa.
Aarno Karin johdolla on myös kehitetty tietojärjestelmä, joka kerää automaattisesti tiedot valvonta- ja hoitolaitteilta sekä laboratoriosta. Järjestelmä ja sen käyttöliittymä ovat pohjana tällä hetkellä GE:n tarjoamassa tietojärjestelmässä (Centricity Critical Care Clinisoft), joka on globaalisti käytössä yli 150 teho-osastolla 17 maassa kymmenenä kieliversiona.
Tulevaisuuden haasteena väestön ikääntyminen
Aarno Kari näkee, että ilmeisin tehohoitoon tulevaisuudessa vaikuttava asia on väestön ikääntymisestä johtuva sairauskirjon muuttuminen ja tehostetun hoidon tarpeen kasvu sen myötä. Toisaalta invasiivisen kardiologian ja radiologian kehitys vähentää raskaan, leikkauksen jälkeistä tehohoitoa vaativan kirurgian tarvetta.
– Olennaista jatkossa on kuten tähänkin asti, toisaalta huolellinen potilasvalinta ja toisaalta optimistinen ja eteenpäin pyrkivä mieli. Olemme moneen kertaan nähneet, että se, mikä oli toivotonta eilen, voidaan tänään hoitaa menestyksekkäästi, Kari toteaa.
Pohjolan ja Suomi-yhtiön Lääketieteen palkinto on myönnetty vuosittain Lääkäripäivien aikana vuodesta 1981 lähtien. Palkinnon saajan valinneeseen valiokuntaan kuuluvat Suomen Lääkäriliiton, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Finska Läkaresällskapetin ja Suomen Lääketieteen Säätiön hallitusten puheenjohtajat. Palkinto luovutetaan Lääkäripäivillä 12.1.2016. Palkinnon luovutuksen yhteydessä Aarno pitää juhlaluennon aiheesta “Tiedosta laatua tehohoidossa”.
Taustatietoja palkinnonsaajasta: Lääketieteen tohtori ja dosentti Aarno Kari
Aarno Kari valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1970. Hänestä tuli anestesiaerikoislääkäri vuonna 1976, LKT Kuopion yliopistosta vuonna 1986 ja anestesiologian ja tehohoidon dosentti Kuopion yliopistosta vuonna 1991. Hän toimi tehohoidon laadunvalvontaan tarvittavien mittareiden kehittämiseen ja validointiin keskittyneen suomalaisen tutkimusryhmän johtajana, joka teki tutkimusta osana kansainvälistä tutkimusryhmää. Tutkimusryhmän kehittämä tehohoidon laatukonsortio on muodostanut tärkeän pohjan useille maan laajuisille tutkimuksille, jotka on julkaistu yli 50 tieteellisenä artikkelina ja kahdeksana väitöskirjana.
Aarno Kari on toiminut anestesiologian apulaislääkärinä TYKS:ssa 1970 – 1975, anestesiologian apulaisopettajana Turun yliopistossa 1975 – 76, KYS:n teho-osaston vastaavana lääkärinä, erikoislääkärinä, apulaisylilääkärinä, osaston ylilääkärinä ja ylilääkärinä vuosien 1976 – 1994 ajan, ma. anestesiologian professorina Kuopion yliopistossa 1994 – 1995, anestesiologian osaston ylilääkärinä 1995 – 1999 ja ennen eläkkeelle siirtymistään Intensium Oy:n toimitusjohtaja ja lääketieteellisenä johtajana vuosien 1999 – 2006 aikana.
Taustatietoa suomalaisesta tehohoidosta: Uutuudesta vakiintuneeksi osaksi akuuttia sairaanhoitoa
Tehohoito on suhteellisen nuori erikoisala. Sen voidaan todeta saaneen alkunsa maailmanlaajuisesti vuonna 1953 Kööpenhaminassa polioepidemian yhteydessä ja Suomessa vuonna 1964, jolloin tänne avattiin kaksi ensimmäistä teho-osastoa.
Aarno Karin merkittävän uran aikana tehohoito on vakiintunut organisaationsa ja resurssiensa osalta nykyiseen muotoonsa olennaiseksi osaksi akuuttia sairaanhoitoa. Kuluneiden noin neljänkymmenen vuoden aikana tehohoidosta on tullut kaikkien tuntema hoitomuoto. Verrattuna lähtötilanteeseen suomalaisen tehohoidon kokonaisresurssit ovat nousseet merkittävästi, ja tehohoidon yksiköt eri puolilla maata ovat organisoituneet yhteneväisesti.
Laatukonsortion myötä tehohoidon laatua mitataan koko Suomessa neljännesvuosittain. Seurattavia asioita ovat raskasta tehohoitoa vaativien potilaiden määrä, mahdollisesti tarpeettomasti tehohoitoon otettujen potilaiden määrä, kuolemaan päättyneiden pitkien tehohoitojaksojen lukumäärä, uusintatehohoitojen eli uudelleen tehohoitoon saman sairaalahoitojakson aikana otettujen potilaiden määrä sekä päivittäisen hoitohenkilökunnan määrä potilasta tai tehohoitotoimenpiteiden kokonaismäärää kohti.
Tehohoidon tulokset ovat tänä päivänä hyvät – erityisesti kun potilaiden vaikea lähtötilanne otetaan huomioon. Noin 80 prosenttia potilaista selviytyy tehohoidon ansiosta, ja selviytyneiden potilaiden elämänlaatu on hoitojakson jälkeen kohtuullisen hyvä. On myös äärimmäisen harvinaista, että ihmiset jäisivät riippuvaisiksi tehohoidon menetelmistä.
Lisätietoja:
- LKT, dosentti Aarno Kari, p. 040 5560920, aarno.kari@fimnet.fi
- Ylilääkäri Markus Torkki, Omasairaala Oy, p. 010 2578051, markus.torkki@omasairaala.fi