Sydänsähkökäyrä (EKG) on yli satavuotias menetelmä sydämen sähköisen aktivaation tutkimiseen. EKG:n perusteknologia on pysynyt jokseenkin samanlaisena sadan vuoden takaisesta, mutta lääkärien taito käyttää EKG:ta potilaiden hoitoon on kehittynyt valtavasti.
Kimmo Koivulan toukokuussa julkaistu väitöstutkimus käsittelee suomalaisia sepelvaltimotautikohtauspotilaita ja heidän ennustettaan EKG:n perusteella arvioituna.
– Valtaosa EKG-muutosten ennustetta koskevasta tutkimuksesta on tehty tutkimusasetelmissa, joissa suuri osa potilaista on suljettu pois erilaisin kriteerein. Tutkimukseni valaisee EKG:n merkitystä asetelmassa, jossa poissulkukriteereitä ei ole. Näin ollen tulokset ovat paremmin yleistettävissä väestöön, jota suomalaiset lääkärit kohtaavat päivittäin käytännön työssään, Koivula kertoo Tampereen yliopiston tiedotteessa.
Kaksi väitöstyön osajulkaisua käsittelevät ST-nousuinfarktia, joka on sydänlihasta uhkaava sepelvaltimotautikohtauksen muoto.
– Käytännön lääkäreille kovin tuttu ja ansaittua kunnioitusta herättävä ST-nousuinfarktikaan ei ole yksi sairaus, vaan joukko ennusteeltaan hyvin erilaisia taudinkuvia. EKG auttaa löytämään niin suuressa kuolemanriskissä olevat kuin paremmin pärjäävät ST-nousuinfarktipotilaat, Koivula toteaa.
Väitöstyössä tutkittiin myös erilaisten EKG-muutosten yhteyttä sepelvaltimotautikohtauspotilaiden kuolleisuuteen kymmenen vuoden seurannassa. Koivulan mukaan monia näistä EKG-muutoksista on tutkittu yksittäin, mutta aiemmin EKG-muutoksia ei ole verrattu rinta rinnan.
– Tiedämme esimerkiksi, että oikea haarakatkos ja globaali iskemia ennustavat pitkäaikaiskuolleisuutta. Emme kuitenkaan ole tienneet, kumpi muutoksista on potilaalle huonompi pitkällä aikavälillä. Aiemmista tutkimuksista poiketen tässä työssä sydämen hapenpuutteeseen liittyvien EKG-muutosten koko värisuora laitetaan samaan kuvaan ja sitä seurataan vuosien ajan.
Kimmo Koivula työskentelee sisätautilääkärinä ja erikoistuvien lääkärien kouluttajana Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa. Työssään hän arvioi päivittäin potilaidensa ennustetta ja taudin vakavuutta EKG:n avulla. Lisäksi hänen työnkuvaansa kuuluvat sairaalasta ja muualta Etelä-Karjalasta tulevat EKG-konsultaatiot.
LL Kimmo Koivulan kardiologian alaan kuuluva väitöskirja Electrocardiogram in Assessing Mortality in Acute Coronary Syndromes tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 26.5.2023. Koivula sai tutkimukselleen apurahan Suomen Lääketieteen Säätiöltä.
Useampi kuin joka kolmas kuolema johtuu sydän- ja verisuonitaudeista
Vuonna 2017 suomalaisten yleisin kuolinsyy oli verenkiertoelinten sairaudet: niistä aiheutui 36 prosenttia kaikista ja lähes puolet työikäisten kuolemista. Sydän- ja verisuonitaudit ovat vuosi toisensa jälkeen yksi Suomen Lääketieteen Säätiön eniten rahoittamista tutkimuskohteista, ja vuonna 2020 apuraha myönnettiin 71 sydän- ja verisuonisairauden tutkimukselle. Kauttamme voit tukea tärkeää sydän- ja verisuonitautien tutkimusta.