Keskenmeno on raskas kokemus lasta odottavalle pariskunnalle. Vielä toivottomammalta tuntuvat toistuvat keskenmenot, joista kärsii 1-3 prosenttia vauvaa kaipaavista pariskunnista.
Lapsettomuuslääkäri, LT Hanna Hautamäki tutkii toistuvien keskenmenojen taustalla olevia syitä. Hänen toiveenaan on tarjota tukea ongelman kanssa painiville pariskunnille sekä löytää hoitoja toistuvien keskenmenojen ehkäisyyn.
”On hirvittävän turhauttavaa, kun tästä asiasta tiedetään niin vähän. Meillä on keskenmenon syyhyn kohdistuvia hoitoja hyvin niukasti tarjota. Keskenmeno on pariskunnalle erittäin ahdistava, kuormittava ja surullinen elämäntapahtuma. Tapaan näitä pariskuntia usein. Tuli ajatus, että tätä asiaa voisi selvittää lisää ja tuoda jotain toivoa ihmisille”, Hautamäki kertoo.
Tuli ajatus, että tätä asiaa voisi selvittää lisää ja tuoda jotain toivoa ihmisille.
Hautamäki ryhmineen selvittää toistuvien keskenmenojen taustoja laajassa tutkimuksessa, jossa selvitetään muun muassa tulevan äidin ja isän immunologisen eli puolustusjärjestelmän toimintaa sekä emättimen mikrobiomia eli bakteerikoostumusta.
”Immunogenetiikkaan ja mikrobiomiin liittyvät tutkimukset käyvät nyt kuumana. Uskon, että sieltä nousee esiin paljon uutta. Sitä kautta saatetaan löytää myös avaimia tulevaisuuden hoitoihin.”
Tutkimukseen osallistuvilla pariskunnilla on ollut vähintään kolme peräkkäistä keskenmenoa. Tutkijat selvittävät pariskuntien kohdalla syitä toistuviin keskenmenoihin. Kun tietoa syistä kertyy lisää, myös hoidot ovat askeleen lähempänä.
Sairaudet ja lihavuus altistavat keskenmenoille
Arviolta 10-15 prosenttia raskauksista päättyy keskenmenoon. Tiedetään, että yleisin syy satunnaiseen keskenmenoon ovat alkion poikkeavat kromosomit. Hedelmöityksen tai munasolun jakautumisen yhteydessä tapahtuu virhe. Perimään tulee ylimääräisiä kromosomeja tai niissä voi esiintyä rakenteellisia muutoksia.
”Haasteena on, että toistaiseksi ei rutiinikäytössä ole menetelmää, jolla raskausmateriaalista luotettavasti saataisiin selville, onko raskaus ollut kromosomaalisesti normaali. Useimmiten keskenmenon syy jää arvailujen varaan”, kertoo Hautamäki.
Kromosomivirheet saattavat aiheuttaa keskenmenoja myös toistuvasti, mutta taustalla voi olla monia muitakin tekijöitä. Tällaisia ovat muun muassa kohdun rakenteelliset poikkeavuudet ja tietyt perussairaudet. Esimerkiksi kilpirauhassairaudet, diabetes ja keliakia voivat altistaa toistuville keskenmenoille. Myös lihavuus lisää riskiä.
Foolihappo ja D-vitamiinilisä ovat tärkeitä.
Hautamäen mukaan toistuvien keskenmenojen syyn selvittäminen lähtee aina liikkeelle huolellisista kartoituksista. Pariskunnan sukuhistoriaa selvitetään ja varmistetaan, että kaikki sairaudet ovat hyvässä hoitotasapainossa. Perustutkimuksissa poissuljetaan anemia, kuukautiskierron häiriöt, kilpirauhasen toimintahäiriö ja suoliston imeytymisongelmat. Jos suvussa on keliakiaa, tai naisella siihen viittaavia oireita, se tutkitaan. Gynekologisessa tutkimuksessa arvioidaan kohdun rakennetta ja poissuljetaan infektiot.
”Ylipaino ja tupakointi lisäävät keskenmenon riskiä, joten ohjaamme pariskuntaa terveisiin elintapoihin. Lisäksi foolihappo ja D-vitamiinilisä ovat tärkeitä.”
Joskus saattaa ilmetä, että toisella vanhemmista on perimässään keskenmenolle altistava kromosomimuutos, kuten translokaatio kromosomissa. Tällöin tilannetta voidaan hoitaa alkiodiagnostiikan kautta koeputkihedelmöityshoidon yhteydessä.
Yksi mahdollinen toistuvien keskenmenojen aiheuttaja on veren hyytymishäiriö eli tukostaipumus, joka paljastuu verinäytteen fosfolipidivasta-aineista. Tämä tukostaipumus voi vaikeuttaa istukan kehittymistä ja toimintaa, mikä voi johtaa myöhemmin raskaudessa raskausmyrkytykseen ja sikiön pienipainosuuteen.
”Mielenkiintoista kyllä, toistuvan keskenmenon kokeneilla on todettu enemmän raskaudenaikaisia istukkaperäisiä ongelmia raskauden onnistuessa.”
Mikäli tukostaipumusta ilmenee, sitä hoidetaan tukostaipumusta vähentävillä lääkkeillä, kuten minihepariinilla.
Äidin puolustusjärjestelmä voi aktivoitua
Puolustusjärjestelmän kannalta on oikeastaan ihme, että lapsia ylipäätään syntyy. Naisen elimistön pitää sallia tilanne, jossa kohdussa kasvaa geneettisesti osin vierasta materiaalia – sikiöhän sisältää puolet isän perimää.
”Naisen elimistön täytyy olla toleranssitilassa, jotta raskaus voi jatkua normaalisti. Tästä onkin herännyt ajatus, että voisiko immuunipuolustuksessa olla häiriötä, kun raskaus menee toistuvasti kesken. Eli hylkiikö naisen elimistö raskauden?”
Puolustusjärjestelmän kannalta on oikeastaan ihme, että lapsia ylipäätään syntyy.
Hautamäki kollegoineen selvittää puolustusjärjestelmän merkitystä toistuvissa keskenmenoissa tutkimalla etenkin HLA-järjestelmää. Sen avulla elimistö tunnistaa vieraita soluja ja esittelee ne puolustusjärjestelmälle. Toistuvista keskenmenoista kärsivältä pariskunnalta otetaan verinäytteet ja tutkijat selvittävät niistä immunogenetiikkaa HLA-reseptorien toimintaan liittyen.
”Otamme verinäytteet miehestä ja naisesta sekä parhaassa tapauksessa myös vauvan napaverestä, mikäli raskaus onnistuu. Tällä tavoin saamme ainutlaatuiset perhenäytteet ja voimme tehdä immunologisia tyypityksiä.”
Jos selviää, että toistuvien keskenmenojen taustalla on puolustusjärjestelmän aktivoituminen sikiötä kohtaan, voitaisiin tilannetta periaatteessa yrittää hoitaa puolustusjärjestelmän toimintaa hillitsemällä. Tätä on kokeiltu jo maailmalla. Esimerkiksi kortisonin kykyä estää keskenmenoja on testattu. Hyödystä ei kuitenkaan ole saatu näyttöä.
”Asiaa kannattaa silti tutkia lisää, sillä alan tutkimus etenee jatkuvasti.”
Kohtu ei olekaan steriili
Immunologisten tutkimusten lisäksi Hautamäki kollegoineen on kiinnostunut mikrobiomin vaikutuksesta keskenmenoihin. Tätä varten tutkimukseen osallistuvilta naisilta otetaan mikrobiominäytteitä emättimestä ja kohdun limakalvolta.
Vasta hiljattain on opittu, että naisen kohdussa on oma mikrobiomi. Kohtu ei ole steriili, kuten aiemmin ajateltiin.
”Haluamme selvittää, altistaako tietyntyyppinen mikrobiomi toistuvalle keskenmenolle. Jos näin on, voitaisiinko keskenmenoja ennaltaehkäistä esimerkiksi mikrobistoa muokkaamalla vaikkapa probioottien tai mikrobilääkkeiden avulla.”
Hautamäen mukaan tutkijoiden toiveena on erilaisten testien ja tutkimusten kautta päästä kiinni keskenmenon täsmälliseen aiheuttajaan.
”On niin monta kohtaa, missä raskaus voi mennä pieleen. Pyrimme löytämään keinoja, joilla erilaiset ongelmatilanteet voidaan tunnistaa. Lisäksi olemme kiinnostuneita toistuvia keskenmenoja kohdanneiden pariskuntien elämänlaadusta ja mielialasta. Haluamme lisätä tukea ja tietoisuutta sekä luoda terveydenhuoltoon erityisosaamista asian suhteen.”
Teksti: Mari Heikkilä
Hanna Hautamäki
Työ: naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, lisääntymislääketieteen lisäkoulutusohjelma, HUS Naistenklinikka, Lisääntymislääketieteen poliklinikka.
Koulutus: LL 2002 Turun yliopisto, LT 2014 Helsingin yliopisto.
Harrastukset: lauluyhtye, kuntosali, jumppa, puutarhanhoito, koirat, äänikirjat.