Tutkijat kertovat | 11/04/2018

Millainen yhteys on migreenillä ja valtimosairauksilla?

FT Nina Zaproudina pyrkii selvittämään, millaisia muutoksia migreeniä sairastavilla on autonomisen hermoston ja verisuonten toiminnassa.

Aurallista migreeniä sairastavilla aivohalvauksen riski on arviolta kaksinkertainen. Myös sepelvaltimotaudin riski on koholla. Tämä yhteys migreenin ja valtimosairauksien tunnetaan, mutta mistä se johtuu? FT Nina Zaproudina pyrkii selvittämään ilmiön taustalla olevia mekanismeja.

– Kansainvälisissä tutkimuksissa on noussut esille ajatus, ettei migreeni ole pelkästään päänsärkysairaus. Kyse saattaa olla laajemmasta verisuonisairaudesta, vaskulopatiasta, josta päänsärky on vain yksi oire, Zaproudina kertoo.

Tutkijoiden hypoteesi on, että migreeniä sairastavien autonominen hermosto ja verisuonet toimivat tavanomaisesta poikkeavasti. Syy voi olla autonomisen hermoston säätelyssä ja/tai verisuonten rakenteessa. Seurauksena on verenkierron muutoksia, jotka voivat altistaa aivohalvauksen kaltaisille tapahtumille.

Kokonaisvaltaista hoitoa

Zaproudinan tavoitteena on saada lisää tietoa migreenin ja valtimosairauksien yhteydestä. Hän hyödyntää tutkimuksessaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2000 ja Terveys 2011 -väestötutkimusten aineistoja. Lisäksi tarkoitus on tutkia autonomisen hermoston ja verisuonten vasteita migreenipotilailla sekä terveillä verrokeilla. Toiveena on tuoda lisätietoa asiaan, mikä voi vaikuttaa myös hoitolinjauksiin.

– Migreenin hoitoa pitäisi ajatella kokonaisvaltaisemmin eikä ainoastaan lääkitä päänsärkyä. Tulisi huomioida potilaan kohonnut aivoinfarktin riski, ennaltaehkäistä verisuonitapahtumia sekä hoitaa myös muut sairaudet, kuten esimerkiksi kivuliaat purentahäiriöt.

Suomessa keskimäärin joka kymmenes sairastaa migreeniä. Kyseessä on etenkin työikäisten ihmisten sairaus, joka aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja ja kuluja. Se on Maailman terveysjärjestön mukaan yksi kahdestakymmenestä sairaudesta, jotka eniten heikentävät elämänlaatua.

Apuraha antaa vapaat kädet

Migreeni alkoi tutkimusaiheena kiinnostaa Zaproudinaa, kun hän väitteli 2012 ihon verenkierron kuvantamismenetelmiin ja autonomisen hermoston toimintaan liittyen. Hän ryhtyi miettimään tiloja, joissa autonomisen hermoston häiriöitä esiintyy. Tuossa vaiheessa esiin nousivat tutkimukset, joissa pohdittiin migreenin ja sydän- ja verisuonitautien yhteyttä.

– Aihe tuntui kiinnostavalta, sillä migreeni koskettaa niin monia ihmisiä. Toisaalta vapaaehtoisia koehenkilöitä on helppo saada mukaan kokeisiin, sillä monet ovat halukkaita edistämään alan tutkimusta.

Zaproudina iloitsee, että voi Lääketieteen säätiön apurahan turvin nyt paneutua rauhassa tutkimukseen. Viime vuosina se on edennyt hissukseen muun työn ohessa. Hän työskentelee yliopisto-opettajana Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen/Hammaslääketieteen yksikössä.

– Opetustehtävissä tutkimustyön tekeminen on vähän kuin sidottaisiin jalat yhteen ja sanottaisiin, että juokse nyt maratonia.

Nina Zaproudina

  • Sai säätiön 12 kk:n tutkimusapurahan marraskuussa 2017.
  • Syntynyt 1963 Karjalassa.
  • Yleislääkäri, 1988, Pietarin ensimmäinen lääketieteellinen instituutti, FT 2012, Itä-Suomen yliopisto.
  • Työskentelee yliopisto-opettajana Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen/Hammaslääketieteen yksikössä.
  • Harrastaa akvaarioita, vanhan talon kunnostamista, lukemista,käsitöitä ja puutarhanhoitoa

Mikä on parasta tutkimustyössä?
On hienoa suunnitella tutkimusta, kun saa hyvän idean. Sitten kun teet vuoden työtä ja tulokset lopulta loksahtavat kohdalleen, siitä saa ihan valtavasti motivaatiota ja iloa. Se on kuin oman lapsen syntymä. Löytyy jotain uutta, mitä kukaan muu ei ole ennemmin havainnut.

Entä haastavinta?
Nykyisin yliopistoissa paljon aikaa menee rahoituksen hakemiseen. Siinä tällaisella pienen tutkimusryhmän edustajalla on usein huonommat mahdollisuudet. Sen jälkeen kun olet saanut tutkimuksesta tuloksia, haasteena on löytää niitä julkaisemaan taho, joka ymmärtää asian tärkeyden.

Mitä toivot?
Toivon, että löydämme lisää yhteistyötahoja. Teemme biolääketieteen tutkimusta yliopistossa ja saamme vapaaehtoisia koehenkilöitä testeihimme, mutta meiltä puuttuvat kliiniset yhteistyökuviot. Kaipaamme yhteistyökumppaniksi päänsärkyneurologia.

Millainen on arkipäiväsi?
Meillä on opetussesonki loppunut ja nyt istun tutkimuksen ääressä. Lasken keskiarvoja ja pyörittelen käyriä, teen taulukoita ja kirjoitan artikkeleita.