Psykoosit näkyvät aivoissa

Millaisia muutoksia aivoissa näkyy psykoosisairauksissa? Ennustavatko kyseiset muutokset potilaan tilan kehittymistä ja voidaanko tämän tiedon avulla räätälöidä hoitoja? Muun muassa näihin kysymyksiin etsii Suomen Lääketieteen säätiön apurahan turvin vastauksia psykiatrian erikoislääkäri Tuukka Raij Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

Haaveeni on, että löytyisi jokin biologinen tautimekanismi, johon puuttumalla voisimme ennaltaehkäistä psykoosisairauksia ja räätälöidä hoitoja, Raij kertoo.

Esimerkki psykoosin taustalla olevasta biologisesta sairaudesta löytyy noin sadan vuoden päästä. Tuolloin mielisairaalat olivat täynnä psyykkisesti sairaita potilaita, joiden oireet muistuttivat akuuttivaiheen psykoosisairautta eli heidän todellisuudentajunsa oli hämärtynyt. Myöhemmin ilmeni, että osa potilaista sairasti sukupuolitauti syfilistä, kuppaa. Penisilliinin ja terveysvalistuksen myötä hermosyfiliksestä tuli hyvin harvinainen sairaus.

Raijn mukaan on epätodennäköistä, että tänä päivänä tehtäisiin hermosyfiliksen kaltainen löydös, mutta todennäköisesti ainakin osaan psykoosisairauksista löytyy monimutkaisempi biologinen selitys.

Räätälöityjä hoitoja

Psykoosisairauksia esiintyy noin 3,5 prosentilla väestöstä. Niihin liittyy häpeää ja mystiikkaa. Raij uskoo, että tieto tautimekanismeista tulee hälventämään epäluuloja.

Raij tutkimusryhmineen työskentelee Aalto-yliopistossa, jossa on Kylmälaboratorion myötä käytössä hyvät aivokuvantamislaitteet. Rakenteellisen kuvantamisen avulla ryhmä selvittää, millaisia aivomuutoksia psykoosisairauksiin liittyy, esimerkiksi aivojen harmaan ja valkoisen aineen määrissä. Kuvauksiin tulee nuoria vasta psykoosiin sairastuneita potilaita, joille tehdään seurantatutkimuksia.

– Tarkoituksena on selvittää, mikä aivojen toiminnallinen tai rakenteellinen muutos ennustaa oireiden pitkittymistä ja kehittymistä.

Raij toivoo, että tiedon avulla voitaisiin kohdistaa enemmän hoitoja niille, jotka niitä kipeimmin tarvitsevat. Esimerkiksi skitsofrenian taustalla on hyvin monenlaisia tautimekanismeja, eikä sama hoito ole kaikille optimaalinen. Todennäköisesti tulevaisuudessa aivokuvantamisen avulla voidaan erottaa erilaiset sairausryhmät toisistaan.

Kipinä Richard Scarryn kirjoista

Aivojen toiminta alkoi kiinnostaa Tuukka Raijta jo lapsena, kun hän katseli Richard Scarryn piirroksia hermosoluista. Lääketieteellisessä opiskellessaan hän valitsi erikoistumisaiheekseen psykiatrian ja hakeutui aivotutkimuksen pariin Otaniemeen.

– Psykoosit ovat keskeinen ja mielenkiintoinen ongelma psykiatriassa. Ei tiedetä, miten ihmisaivot luovat kuvan todellisuudesta ja miten se voi olla niin erilainen ihmisten välillä.

Jonkinlainen perinnöllisyys tai hermoston kehittyessä syntynyt alttius tarvitaan, jotta psykoosisairaus puhkeaa. Esimerkiksi ennenaikainen syntymä, infektiot, hapenpuute sekä muut hermoston kehitykseen vaikuttavat tekijät lisäävät psykoosisairauden riskiä.

– Näyttäisi siltä, ettei psykoosia voi saada ihan kuka tahansa. Pelkkä trauma ei synnytä psykoosia. On paljon ihmisiä, jotka ovat joutuneet kokemaan hyvin raskaita vaiheita, mutta eivät sairastu psykoosiin.

Raijn mukaan selvittämistä aihepiirissä on vielä paljon. Toisaalta alalla on paljon tutkimusta ja ymmärrys aivojen toiminnasta lisääntyy jatkuvasti. Todennäköisesti läpimurtojakin on luvassa

Hengähdystauko hakurumbasta

Raijin mukaan Suomen Lääketieteen säätiön apurahan merkitys tutkimustyölle on ollut ratkaiseva. Kolmivuotinen rahoitus antaa sopivan hengähdystauon hakurumbasta. Kun tieto apurahasta tuli, tutkimusprojekti oli juuri alkuvaiheessa. Raij pystyi apurahan turvin vahvistamaan tutkimusryhmäänsä, jossa työskentelee nyt kaksi väitöstutkijaa ja yksi osa-aikainen tutkijatohtori.

Raij itse toimii puolet ajastaan kliinisessä työssä HYKSin neuropsykiatrian poliklinikalla ja toisen puolen viikostaan tutkijana.

– Innostavimpien tutkimusprojektien aikana ajatustyö tahtoo jatkua myös työajan ulkopuolella, mutta olen lasten vuoksi pyrkinyt pitämään vapaa-ajan perheen aikana. Siten myös jaksaa pidemmällä tähtäimellä paremmin.