Syöpäsairaudet on suurin yksittäinen tautiryhmä, jonka tutkimukseen Suomen Lääketieteen Säätiö myönsi apurahoja vuonna 2020. Syöpätutkijat saivat yhteensä 30 apurahaa eli 17 prosenttia kaikista apurahoista. Seuraavaksi eniten apurahoja jaettiin lastentautien (15 %), sydän- ja verisuonitautien (13 %) ja neurologisten tautien (12 %) tutkimukseen.
Säätiö jakoi perinteisten apurahojen lisäksi 60-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi 350 000 euroa Tulevaisuuden uhat -apurahoina uusille tutkimusavauksille, jotka tähtäävät tuleviin terveysuhkiin varautumiseen.
– Käynnissä oleva pandemia osoittaa, miten valtava merkitys tutkitulla tiedolla on. On tärkeää, että meillä Suomessa tehdään korkeatasoista tutkimusta ja pystymme osallistumaan kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Globaalit haasteet voitetaan vain yhdessä, sanoo Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja Oskari Heikinheimo.
Heikinheimo muistuttaa, että kotimaista lääketieteellistä tutkimusta tarvitaan, jotta Suomessa säilyy kyky kehittää nopeasti tarvittavaa diagnostiikkaa, mallintamista, hoitoja, rokottamista sekä epidemian etenemistä hillitseviä keinoja.
Tukemalla lääketieteellistä tutkimusta vahvistetaan myös yleistä tieteellisen tiedon arvostusta ja luottamusta.
– Maailmalla koronapandemiaan liittyy paljon väärää tietoa ja tarkoituksellista virheellisten näkemysten levittelyä. Jotta arvostus ja lääketieteellinen osaaminen säilyvät, on sen eteen tehtävä töitä laajalla rintamalla. Säätiöiden tärkeä tehtävä on muun muassa korkeatasoisen suomalaisen tutkimuksen rahoittaminen, Heikinheimo sanoo.
Miten immuunijärjestelmä toipuu koronasta?
150 000 euron Tulevaisuuden uhat -apurahan saanut Helsingin yliopiston immunologian dosentti, lääketieteen tohtori Eliisa Kekäläinen etsii selitystä COVID-19-infektioon liittyvään imusolujen vähenemiseen.
– Kukaan ei oikein tiedä, mistä valkosolujen vähäisyys COVID-19-potilailla johtuu. Se on haastava ilmiö, sillä T-imusolut ovat juuri niitä, joiden pitäisi nitistää virustartunnan saaneet solut, Kekäläinen kuvailee.
Immunologian alan perustutkimukseen keskittynyttä tutkimusryhmää johtava Kekäläinen selvittää, aiheuttaako koronavirus tuhkarokon tavoin potilaan soluille immunologisen muistinmenetyksen. Tällöin koronavirusinfektio voisi yksilön huomaamatta heikentää esimerkiksi aikaisemmin saatujen rokotteiden antamaa suojaa.
– Koronan osalta ei vielä tiedetä, voiko se aiheuttaa tällaista immunologista muistinmenetystä. Jos näin on, ihmiset pitäisi rokottaa toistamiseen, Kekäläinen kuvailee.
Katso kaikki myönnetyt apurahat täältä.
Lisätiedot:
Oskari Heikinheimo, Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja
puh. 040 587 1070
oskari.heikinheimo@helsinki.fi
Eliisa Kekäläinen, lääketieteen tohtori
puh. 050 427 9344
eliisa.kekalainen@helsinki.fi
Vuonna 1960 perustettu Suomen Lääketieteen Säätiö tukee suomalaista lääketieteellistä tutkimusta ja koulutusta vuosittain jaettavin apurahoin ja palkinnoin. Lääketieteen Säätiö on merkittävä lääketiedettä tukeva yksityinen säätiö ja selvästi suurin niistä säätiöistä, jotka tukevat nuoria tutkijoita kaikilta lääketieteen aloilta. Tänä vuonna säätiö juhlii 60-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuoden kunniaksi säätiö esittelee 60 hyvää syytä tukea suomalaista tutkimusta: www.60hyvaasyyta.fi.
Taulukkoon on merkitty kaikki Suomen Lääketieteen Säätiön vuonna 2020 jakamat apurahat, niiden suuruus, jaettujen apurahojen summa yhteensä sekä apurahan saaneiden tutkijoiden määrä.
Apuraha | Apurahan suuruus | Jaetut apurahat yhteensä | Apurahan saaneiden määrä |
Tutkimusryhmän perustajan apuraha | 100 000–200 000 € | 900 000 € | 6 |
Palaavan tutkijan apuraha | 40 000–50 000 € | 210 000 € | 5 |
12 kuukauden tutkimusapuraha | 27 000–30 000 € | 114 000 € | 4 |
8 kuukauden tutkimusapuraha | 9 000–20 000 € | 197 000 € | 11 |
4 kuukauden tutkimusapuraha | 9 000–10 000€ | 126 000 € | 13 |
Kannustusapuraha | 5 000 € | 330 000 € | 66 |
Eka-apuraha | 2 500 € | 185 000 € | 74 |
Pohjolan ja Suomi-yhtiön palkinto lääketieteen elämäntyöstä (saaja julkistetaan myöhemmin) | 20 000 € | 20 000 € | 1 |
Tulevaisuuden uhat | 100 000–150 000 € | 350 000 € | 3 |
Yhteensä | 2 432 000 € | 183 |
Taulukkoon on merkitty hakemusten ja myönnettyjen apurahojen jakautuminen tutkimusalueittain.
Hakemusten määrä | Myönnetyt apurahat | |||
Sairausryhmä* | kpl | % | kpl | % |
Syöpäsairaudet | 106 | 15 | 30 | 17 |
Lastentaudit | 87 | 12 | 27 | 15 |
Sydän- ja verisuonisairaudet | 71 | 10 | 23 | 13 |
Neurologiset sairaudet | 70 | 10 | 21 | 12 |
Naistentaudit ja synnytys | 67 | 9 | 15 | 8 |
Muut sisätaudit | 51 | 7 | 16 | 9 |
Tule-sairaudet ja vammat | 51 | 7 | 8 | 4 |
Terveyden edistäminen, th:ntoimintatavat | 46 | 6 | 4 | 2 |
Mielenterveys, psykiatriset sairaudet | 38 | 5 | 5 | 3 |
Tartuntataudit | 38 | 5 | 6 | 3 |
Muut | 105 | 14 | 25 | 14 |
Yhteensä | 730 | 180 |
* Sairauksien ryhmittelyssä on hyödynnetty soveltuvin osin ICD-10-tautiluokitusta. Ryhmiä on yhdistelty luettavuuden parantamiseksi. Toisaalta joukkoon on lisätty muutamia kategorioita, kuten perustutkimus, lastentaudit ja terveyden edistäminen / terveydenhuollon toimintatavat.
** HUOM! Vuonna 2020 siirryttiin luokittelussa siihen, että aivoverenkiertohäiriöihin, aivohalvauksiin ja aivoverenvuotoihin liittyvät tutkimushankkeet siirrettiin sydän ja verisuonisairauksista neurologisiin sairauksiin.