EKG-poikkeavuudet ovat yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen ja sydänsairauksien riskiin

Sydämen eteisten muutokset on yhdistetty lisääntyneeseen riskiin sairastua eteisvärinään ja aivoinfarktiin. EKG:ssa tavattavat eteisten välinen katkos ja P-terminaalinen voima ovat merkkejä muutoksista eteisten toiminnassa.

Tampereen yliopisto tiedotti aiheesta 13.4.

Väitöstutkimus selvitti ennustetta yleisessä väestössä

Tiia Istolahden väitöskirjatutkimuksen mukaan noin joka kymmenennellä yli 30-vuotiaalla suomalaisella on osittainen eteisten välinen katkos ja 1 prosentilla esiintyy vaikea-asteista muotoa. Molemmat näistä liittyivät lisääntyneeseen riskiin sairastua eteisvärinään, ja vaikea-asteinen muoto myös riskiin sairastua aivoinfarktiin.

— Tutkimustulokset herättävät ajatuksen, voisiko näiden henkilöiden eteisvärinä- ja aivoinfarktiriskiä pienentää esimerkiksi puuttumalla ajoissa perinteisiin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin, kuten verenpainetaudin hoitoon, Istolahti pohtii.

Istolahti huomioi väitöskirjassaan kuitenkin tarpeen tehdä lisätutkimusta suuremmissa väestöissä. Vastaavasti tarvetta on satunnaistetuille tutkimuksille, ennen kuin pitemmälle meneviä johtopäätöksiä voidaan tehdä.

Väitöskirjatutkimus perustui kahteen isoon suomalaiseen väestötutkimukseen: Terveys 2000 ja Terveys 2011. Näissä tutkimuksissa tehtiin kattava terveystarkastus ja EKG-rekisteröinti yli 6000 henkilölle, yli 30-vuotiaassa suomalaisessa väestössä. Erityisen tutkimusasetelmasta tekee, että samoilta henkilöiltä on otettu EKG 11 vuoden välein, mikä mahdollisti myös EKG-muutosten riskitekijöiden tutkimisen.

EKG:n laajan käytön vuoksi on tärkeä tunnistaa, mitkä muutokset viittaavat sairauksiin

Väitöskirjan toinen tutkimuskohde oli se, miten kammioiden sähköiseen palautumisvaiheeseen liittyvien EKG-muutosten sijainti vaikuttaa kuolleisuuteen ja riskiin sairastua sepelvaltimotautiin.

— ST-lasku ja negatiivinen T-aalto ovat eteisten muutoksiin verrattuna enemmän tutkittuja EKG-poikkeavuuksia. Tutkimuksia niiden sijainnin merkityksestä ennusteeseen on kuitenkin vain vähän, siitäkin huolimatta, että eri sairauksien tiedetään aiheuttavan muutoksia tiettyihin EKG-kytkentöihin.

Tutkimuksessa poikkeava negatiivinen T-aalto löytyi jopa viidennekseltä tutkituista. Sydämen sivuseinää kuvaavien EKG-kytkentöjen madaltuva ST-taso ja negatiivinen T-aalto liittyivät tutkimuksessa korkeampaan kuolleisuuteen, ja negatiivinen T-aalto myös lisääntyneeseen riskiin sairastua sepelvaltimotautiin. Negatiiviseen T-aaltoon etuseinäkytkennöissä yhdistyi yli kaksinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin. Toisaalta alaseinäkytkentöjen muutosten ei todettu liittyvän huonompaan ennusteeseen.

— Sydämen kammioiden palautumisvaiheen EKG-muutosten merkitys näyttää vaihtelevan paljon sijainnin perusteella. Jatkotutkimuksia tarvitaan kuitenkin vielä ennen kuin tiedetään tarkemmin, miten minkäkin EKG-poikkeavuuden kohdalla tulisi yksilötasolla toimia, Istolahti huomauttaa.

— EKG on hyvin yleinen ja laajasti käytetty tutkimusmenetelmä. Tästä syystä poikkeavuuksiakin löytyy paljon. On tärkeää ymmärtää ja tutkia, mitkä muutokset voivat olla merkki sydänsairaudesta, ja mitkä kenties hyvänlaatuisia muutoksia, Istolahti lisää.

Tiia Istolahti sai Suomen Lääketieteen Säätiöltä Eka-apurahan tutkimukselleen EKG:n ST-laskun ja interatriaalisen katkoksen esiintyminen ja kliininen merkitys. Eka-apurahat on tarkoitettu tutkimustyötään aloittaville lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille ja lisensiaateille. Apurahan suuruus on 2 500 €/hakija.