Poikkeavan runsas tai vähäinen painonnousu raskausaikana on yhteydessä syntyvän lapsen aivoverenkiertohäiriön riskiin aikuisuudessa, osoittaa Oulun yliopistosta väittelevän LL Milja Kivelän väitöstutkimus. Aiheesta kertoo Oulun yliopisto tiedotteessaan 12.9.
Nuorten aikuisten aivoverenkiertohäiriöt ovat lisääntyneet
Kivelä tunnisti tutkimuksessaan myös useita lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä tekijöitä, jotka olivat yhteydessä nuorella aikuisiällä sairastettuihin aivoverenkiertohäiriöihin.
Nuorten aikuisten aivoverenkiertohäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina, ja niistä jopa kolmasosa jää ilman selitystä.
Tutkimus paljasti ensimmäistä kertaa yhteyden äidin raskausajan poikkeavan painonnousun ja jälkeläisen kohonneen aivoverenkiertohäiriöriskin välillä. Sekä tavallista vähäisempi että runsaampi painonnousu raskausaikana lisäsivät lapsen myöhempää aivoverenkiertohäiriön riskiä. Löydetty yhteys oli riippumaton lapsen syntymäpainosta.
Myös vastasyntyneen pienikokoisuus oli tutkimuksen mukaan yhteydessä myöhempään aivoverenkiertohäiriön riskiin. Alhaisen syntymäpainon lisäksi pieni pituus sekä vastasyntyneen laihuus ennustivat suurentunutta aivoverenkiertohäiriöriskiä aikuisuudessa.
Tutkimus osoitti lisäksi, että tytöillä keskimääräistä vähäisempi painonnousu tai pituuskasvu kahden ensimmäisen elinvuoden aikana, sekä keskimääräistä suurempi painoindeksi ennen kouluikää, olivat yhteydessä kohonneeseen aivoverenkiertohäiriön riskiin myöhemmin. Myös lapsuuden motorisen ja kielellisen kehityksen poikkeavuuksien osoitettiin ennustavan aivoverenkiertohäiriöitä nuoressa aikuisiässä.
”Varhaisten olosuhteiden pitkäaikaisvaikutuksilla tiedetään olevan tärkeä merkitys monien kansansairauksien kehittymisessä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että alhainen syntymäpaino voi altistaa sydän- ja verisuonitaudeille ja aikuisiän aivoverenkiertohäiriöille. Tietämys varhaiskehityksen yhteydestä aikuisiän aivoverenkiertohäiriöriskiin on kuitenkin ollut melko vähäistä, sillä kattavia tutkimuksia ei ole tehty”, väittelijä kertoo.
Taustalla mittava aineisto
Väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että useilla lapsen varhaiseen kehitykseen ja kasvuun liittyvillä tekijöillä on yhteys lisääntyneeseen riskiin sairastua aivoverenkiertohäiriöön jo nuorena aikuisena.
”Tulokset tukevat käsitystä siitä, että perusta aikuisiän terveydelle alkaa rakentua jo hyvin varhain, jopa ennen syntymää”, väittelijä kiteyttää.
Tutkimus perustui Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966. Aineisto sisältää tiedot yli 12 tuhannen naisen raskaudesta ja syntyneestä lapsesta, joiden terveyttä ja elinoloja on seurattu läpi elämän. Tutkimuksessa hyödynnettiin tietoja tutkittavien henkilöiden sairauskertomuksista, kansallisista rekistereistä, kliinisistä tutkimuksista ja erilaisista kyselyistä. 54 vuoden seuranta-aikana tutkittavilla rekisteröitiin yhteensä 521 aivoverenkiertohäiriötä.
Suomen Lääketieteen Säätiö myönsi vuonna 2021 Milja Kivelälle kannustusapurahan väitöskirjan tekemiseen. Apurahan suuruus oli 5000 euroa.
Lue lisää artikkeleita aiheesta:
- Psykoosit näkyvät aivoissa
- Riittämätön verenkierto aivoihin altistaa hapenpuutteen aiheuttamille aivovaurioille sikiöaikana
- Seulonta auttaa ehkäisemään vaikeita raskausmyrkytyksiä
Tue lääketieteen tutkimusta – jokainen lahjoitus on tärkeä
Kotimainen tutkimus parantaa kansanterveyttä kehittämällä uusia hoitomuotoja ja lääkkeitä. Suomessa tehtävän tutkimuksen avulla voidaan ratkoa terveyteen liittyviä haasteita myös globaalisti. Yksityishenkilöiden ja yritysten tekemät lahjoitukset ovat keskeinen varojemme lähde. Jokainen lahjoitus auttaa – ja jokainen euro menee lyhentämättömänä tutkimukseen. Ilman laadukasta tutkimusta ei ole laadukasta terveydenhoitoa. Käytämme lahjoitukset lyhentämättöminä tutkimuksen hyväksi. Emme pidätä varainhankinta- tai hallinnointikuluja. 850–50 000 euron suuruiset lahjoitukset ovat vähennyskelpoisia toisen yhteisön verotuksessa.