Katso video Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynekin ajatuksista rokotteisiin ja lasten rokotekattavuuteen liittyen!
Pienten lasten vanhemmille kansallinen rokotusohjelma tulee tutuksi jo pian lapsen syntymän jälkeen. Rokotusohjelman ensimmäinen rokote, vakavia oksennus- ja ripulitauteja ehkäisevä rotavirusrokote, annetaan lapselle jo kahden kuukauden iässä. Tuon jälkeen kaikilla Suomessa asuvilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada rokotus yhteensä kahtatoista muuta eri tautia, niiden jälkitauteja ja pitkäaikaisia haittoja vastaan.
Laumaimmuniteetin mahdollistava laaja rokotekattavuus ei ole väestötasolla itsestään selvää. Vaikka rokotusohjelmasta on tarjolla paljon tietoa verkossa ja esimerkiksi neuvolan rokoteoppaissa, korostaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek avoimen ja rehellisen vuoropuhelun tärkeyttä laajan rokotekattavuuden säilyttämiseksi.
– Suomessa on perinteisesti hyvä dialogi terveydenhuollon ammattilaisten eli terveydenhoitajien ja lasten vanhempien kesken. Vuorovaikutuksessa syntyvän luottamuksen turvin on hyvä keskustella muun muassa rokotusohjelmasta ja sen avulla estettävistä taudeista, Nohynek sanoo.
Lasten rokottamattomuus on Suomessa harvinaista. Kolmivuotiaista lapsista vain noin prosentti ei ole saanut kansallisen rokotusohjelmaan kuuluvia perusrokotuksia lainkaan. Kouluiän saavuttavista 6–7-vuotiaista lapsista ilman perusrokotuksia jää vielä pienempi osuus, vain noin 0,6 prosenttia.
Rokotusohjelma on tarkan pohdinnan tulos
Rokotusohjelmaan valitut rokotteet läpikäyvät pitkän ja perusteellisen tieteellisen arvioinnin. Riittävän merkittävään tautitaakkaan on oltava riittävän hyvä rokote, joka on turvallinen sekä yksilö- että väestötasolla.
– Lisäksi kansalliseen rokotusohjelmaan valittavan rokotteen tulee olla tarpeeksi kustannustehokas, jotta rokotteeseen laitettavat verorahat antavat riittävästi terveyshyötyjä. Vasta tämän jälkeen rokote päätyy kansalliseen rokotusohjelmaan.
Nohynekin mukaan tämä kaikki kerrotaan myös vanhemmille, jotta he ymmärtäisivät rokotusohjelman olevan pitkään harkittu ja tutkittu asia eikä mikään päähänpisto.
Rokotusten ansiosta monet taudit, niiden jälkitaudit ja komplikaatiot ovat käyneet hyvin harvinaisiksi tai hävinneet Suomesta kokonaan.
Kansallinen rokotusohjelma:
- Kansallisen rokotusohjelman sisällöstä päättää sosiaali- ja terveysministeriö ja se rahoitetaan valtion budjetista.
- Ohjelmaan kuuluvat rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia.
- Rokotus suojaa rokotteen ottajaa sairastumasta tautiin sekä väestötasolla ehkäisee taudin leviämistä laumaimmuniteetin turvin.
Lähde: THL.fi
Lue lisää lasten ja aikuisten rokotusohjelmasta THL:n sivuilta!
60 hyvää syytä on Suomen Lääketieteen Säätiön juhlavuoden teema. Juhlistamme menneitä vuosikymmeniä nostamalla esiin 60 hyvää syytä tukea suomalaista tutkimusta: lääketieteellisen tutkimuksen tekijöitä ja heidän työtään sekä sen merkitystä suomalaiselle terveydenhuollolle. Pääset lukemaan, näkemään ja kuulemaan kiinnostavia tarinoita siitä, millaista tutkimusta meillä Suomessa tehdään ja miten tuo tutkimus vaikuttaa jokaisen suomalaisen elämään. #lääketiede #tukitutkimukselle
Tue suomalaista lääketieteellistä tutkimusta
Suomen Lääketieteen Säätiön kautta voit tukea suomalaista lääketieteellistä tutkimusta myös perimän ja sydänsairauksien parissa. On monta tapaa – ja tuhansia syitä – lahjoittaa. Tutustu eri lahjoitustapoihin täällä ja tee tärkeä lahjoituksesi.