“Lääkäritaustaisena tutkijana olen nähnyt läheltä tutkimuskentän haasteet ja samalla myös mahdollisuuksia parantaa tutkijoiden asemaa Suomessa. Siksi on erityisen hienoa ottaa tämä uusi haaste vastaan”, kertoo Suomen Lääketieteen Säätiön tuore puheenjohtaja professori Klaus Elenius.
Turun yliopistossa tutkimusryhmää luotsaava Elenius on tehnyt mittavan uran muun muassa syöpien ja sydänsairauksien tutkimuksen parissa. Tällä hetkellä hän selvittää tutkimusryhmänsä kanssa molekyylitason mekanismeja, jotka vaikuttavat syöpäsolujen kasvuun ja vasteisiin syöpähoidoille.
Suomen Lääketieteen Säätiön hallituksessa Elenius on ollut vuodesta 2018. Hänen tilalleen hallituksen jäseneksi liittyy professori Antti Lauerma, Helsingin yliopistosta.
“Olen saanut kolme vuotta seurata säätiön toiminnan kehittymistä ja edeltävien puheenjohtajien Oskari Heikinheimon ja Anne Remeksen hienoa työtä. Heidän viitoittamallaan tiellä on hyvä jatkaa”, Elenius kiittelee.
Säätiöt tieteen tukena
Suomen Lääketieteen Säätiö juhli vuonna 2020 60-vuotista taivaltaan. Vuosien saatossa se on kasvanut yhdeksi merkittävimmistä lääketieteen tutkimusta tukevista säätiöistä Suomessa. Tutkimusrahoitus nojaakin vahvasti säätiöihin.
“Yliopistot tarjoavat tärkeät puitteet tutkimuksen tekemiselle, mutta huomattava osa rahoituksesta tulee suomalaisilta säätiöiltä. Säätiöitä tarvitaan, jotta Suomessa pystytään tekemään lääketieteellistä tutkimusta”, Elenius muistuttaa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomen Lääketieteen Säätiö on jakanut apurahoja yli 20 miljoonaa euroa ja tukenut yli 150 tutkijaa. Elenius korostaa säätiön roolia myös tieteen tukijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana.
“Säätiöiden tehtävänä on nostaa esiin tutkimuksen ja tutkijan työn kannalta tärkeitä aiheita.”
Meidän tulee viestiä päättäjille ja kansalaisille, mitä tutkimuksen tekeminen edellyttää ja toisaalta myös mitä hyötyjä se tarjoaa yhteiskunnalle. Sijoitus tutkimukseen on sijoitus tulevaisuuteen.
Tutkijan urasta uusi unelma-ammatti
Elenius kehuu Suomen erinomaista lääketieteellistä koulutusta ja korkeatasoista tutkimusta. Jotta laatu pysyy korkealla myös jatkossa, tarvitaan yhteiskunnallisia panostuksia ja tutkimusta tukevia päätöksiä.
“Emme voi myöskään ulkoistaa tutkimusta ja jäädä odottamaan tuloksia maailmalta. Kotimaista tutkimusta tarvitaan, jotta meillä on tuorein ja kansanterveyttämme edistävä osaaminen ja tieto.”
Elenius kokee, ettei tutkimus ole tällä hetkellä tarpeeksi houkutteleva uravaihtoehto lääkäreille ja lääketiedettä opiskeleville. Yksi Suomen Lääketieteen Säätiön keskeisimmistä tavoitteista onkin madaltaa kliinistä työtä tekevien lääkäreiden kynnystä tehdä tutkimusta.
“Tutkimuksen ja kliinisen työn eriytymisessä on omat riskinsä: tuorein tutkimustieto ja sen hyödyt eivät siirry lääkärintyöhön itsestään. Tätä pyrimme taklaamaan yhdessä yliopistojen kanssa helpottamalla tutkijoiden urapolkua muun muassa hallinnollisella tuella ja verkostoilla. Tärkeää on myös rohkaista, näyttää esimerkkiä ja tarjota vastauksia tutkijanuraa pohtiville”, Elenius kertoo.
Koronapandemia on nostanut tutkimuksen profiilia ja tuonut rokotetutkimuksen uutisotsikoihin. Elenius pitää tärkeänä, että Suomessa luotetaan jatkossakin tutkimukseen ja käydään avointa keskustelua tutkimuksesta ja terveydenhoidosta.
“Uskon, että viimeaikaiset läpimurrot rokotetutkimuksen kentällä vahvistavat kansalaisten ymmärrystä siitä, että tutkimuksella todella tuotetaan ratkaisuja meidän kaikkien terveyden hyväksi.”