Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö. Sitä sairastaa Suomessa arviolta lähes 230 ooo ihmistä ja määrän odotetaan tuplaantuvan vuoteen 2060 mennessä väestön ikääntymisen myötä.
LL Kristiina Harju tutkii eteisvärinän patofysiologiaa ja sydänlihassoluissa tapahtuvia muutoksia.
Tavoitteena on löytää uusia biomarkkereita helpottamaan taudin tunnistamista.
Tällä hetkellä diagnostiikkaa vaikeuttaa, että paroksysmaaliset eteteisvärinäkohtaukset voivat tulla harvoin tai olla oireettomia eikä eteisvärinäkohtaus siksi paljastu ekg-tutkimuksessa.
Ensioire voi myös olla aivoinfarkti ja halvaantuminen.
“Mikäli eteisvärinä jäisi kiinni verikokein, voitaisiin sairastuvuutta vähentää muun muassa ehkäisemällä aivotapahtumia verenohennuslääkityksen avulla”, Harju kertoo.
Eka-apuraha tutkimustyötään aloittaville opiskelijoille ja lisensiaateille
Suomen Lääketieteen Säätiö jakoi vuonna 2021 tutkimustyötään aloittaville lääketieteen opiskelijoille ja lisensiaateille 2 500 euron suuruisina Eka-apurahoina 172 500 euroa. Apurahan saajia oli 69. Arviointi painottuu tutkimussuunnitelmaan ja tutkimusympäristöön, ei hakijan aiempiin ansioihin. Hakijalla ei tarvitse olla julkaisuja.
Tue tutkimusta
Suomen Lääketieteen Säätiö on yksi Suomen merkittävimmistä lääketiedettä tukevista säätiöistä. Tuemme tutkimusta jakamalla apurahoja tutkimusta tekeville lääkäreille ja lääketieteen opiskelijoille. Säätiö myös nostaa tukemiaan tutkijoita esille ja pyrkii kasvattamaan lääketieteellisen tutkimuksen arvostusta. Kauttamme jokainen euro menee lyhentämättömänä valitsemaasi tutkimuskohteeseen, sillä emme pidätä varainhankinta- tai hallinnointikuluja.
LL Kristiina Harju
Kristiina Harju tutkii, mikä saa sydänlihassolut värisemään. Harju sai Suomen Lääketieteen Säätiön Eka-apurahan vuonna 2021.