Suurin syy muutokseen on kliinisen työn kuormituksen kasvaminen. Lisäksi lääkäritutkijoiden mukaan tutkimusrahoituksen saaminen on vaikeutunut ja byrokratia lisääntynyt. Suomen Lääketieteen Säätiön toukokuussa 2023 tekemään kyselyyn vastasi 689 lääkäritutkijaa, jotka hakivat säätiöltä tutkimusapurahaa.
”Suuntaus on huolestuttava. Ilman hyvinvoivia tutkijoita ei synny laadukasta tutkimusta. Jos tilanteeseen ei puututa, niin on vaarana, että ennen pitkään lääkäritutkijoiden kiinnostus tutkimuksen tekemiseen vähenee, millä olisi haitallisia vaikutuksia kotimaiselle terveydenhuollolle ja lääketieteelle”, sanoo Suomen Lääketieteen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Klaus Elenius.
Vastanneista lääkäreistä 42 prosenttia kertoi, että kliinisen työn kuormitus on kasvanut verrattuna pandemiaa edeltäneeseen aikaan. Avointen vastausten perusteella suurimpia syitä lisääntyneeseen kuormitukseen ovat työntekijäpula, hoitovelka ja entistä vaikeahoitoisemmat potilaat, pula jatkohoitopaikoista sekä huonosti toimivat tietojärjestelmät. Muutamat vastanneista myös totesivat, ettei uusien hyvinvointialueiden perustaminen ole helpottanut tilannetta, pikemminkin päinvastoin.
”Korona-aikana syntynyt hoitovelka on merkittävästi lisännyt jonoja. Mitään resurssia syntyneen hoitovelan korjaamiseksi ei ole asetettu — pikemminkin hyvinvointialueiden tavoitteena on vähentää rahoitusta”, kommentoi yksi vastaajista.
Osa on äänestänyt jaloillaan
Vain pieni osa Suomen Lääketieteen Säätiön kyselyyn vastanneista lääkäreistä (5 %) kertoi kliinisen työn kuormituksen vähentyneen. Osa kertoi itse vaikuttaneensa omaan kuormitukseensa esimerkiksi siirtymällä osa-aikatyöhön tai vaihtamalla työpaikkaa. Taustalla oli myös henkilökohtaisia syitä, kuten vanhempainvapaalle jääminen.
Toinen syy kliinisen kuormituksen vähenemiseen osalla lääkäreistä liittyy siihen, ettei sairaaloissa ole tällä hetkellä riittävästi henkilökuntaa leikkausten tekemiseen.
”Ei ole enää hoitajia. Leikkaukset perutaan ja jää aikaa tieteelle”, totesi yksi vastaajista.
”Jono kasvaa, mutta töitä ei voi hoitajapulan vuoksi tehdä enempää eli kuormitus on vähäisempää. Päähän ottaa kyllä”, kommentoi toinen.
Kaksi kolmesta haluaisi tehdä enemmän tutkimusta
Valtaosa (68 %) kyselyyn vastanneista lääkäreistä haluaisi tehdä tulevaisuudessa enemmän tutkimustyötä. Halu lisätä tutkimustyötä ei sinänsä ole ihme, sillä vastaajat olivat hakemassa säätiöltä tutkimusapurahaa.
Avoimissa vastauksissa ilmeni, että lääkäreillä oli monenlaisia motivaatioita tutkimustyölle. Monet halusivat saattaa väitöskirjansa loppuun. Jotkut totesivat, että tutkimustyössä meritoituminen on urakehityksen kannalta tärkeää esimerkiksi yliopistosairaaloissa. Toisaalta iso osa lääkäreistä kertoi, että tutkimustyö on kiinnostavaa: se on hyvää vastapainoa kliiniselle työlle ja auttaa kehittymään lääkärinä. Lisäksi monet kokivat, että lääkärien on tärkeää tehdä tutkimusta, sillä se hyödyttää potilaita ja vie lääketiedettä eteenpäin.
”Koen uuden tiedon tuottamisen tärkeänä. Se antaa mahdollisuuksia vähentää inhimillistä kärsimystä ja auttaa tekemään vastuullisia päätöksiä tulevaisuudessa”, totesi yksi vastaajista.
Vastaajista 27 prosenttia ilmoitti aikovansa tehdä jatkossa tutkimusta saman verran kuin aiemminkin. Monet heistä tosin totesivat, että tekisivät mielellään tutkimusta enemmän, jos se olisi mahdollista.
Vain viisi prosenttia kyselyyn vastanneista aikoo tehdä tulevaisuudessa tutkimusta vähemmän. Taustalla on henkilökohtaisia syitä, kuten kliiniseen työhön tai perheen perustamiseen keskittymistä, mutta myös kyllästymistä jatkuvaan tutkimusrahoituksen hakemiseen ja epävarmuuteen. Lisäksi vastaajat nostivat esiin taloudelliset seikat — huonomman tienistin tukijantyössä kuin kliinisessä työssä — sekä byrokratian lisääntymisen, kuten toisiolain ja Findatan tuomat hankaluudet.
”Byrokratia on aiempaa raskaampaa ja suomalaiset pilaavat sen myötä mahdollisuuden tuotteliaaseen tutkimustyöhön”, totesi toinen.