Tutkimuksesta selkeästi -blogi | 24/03/2021

Elintapamuutokset eivät välttämättä ehkäisekään diabetesta – ennaltaehkäisyyn tarvitaan yksilöllistä näkökulmaa

Raskausdiabeteksen sairastaneilla on kymmenkertainen riski sairastua diabetekseen synnytyksen jälkeen. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan normaali paino tai terveelliset elintavat eivät välttämättä pienennä riskiä. Sokeritasapainon seuranta säännöllisin väliajoin synnytyksen jälkeen on ainutlaatuinen mahdollisuus löytää diabetes ajoissa, kirjoittaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Emilia Huvinen.



Tutkimuksesta selkeästi -blogissa lääketieteen tutkijat avaavat näkökulmia lääketieteellisen tutkimuksen merkitykseen ja tutkimustyön arkeen. Blogisarja on osa tutkitun tiedon teemavuotta. 


”Raskausdiabetes. Kymmenkertainen diabetesriski1.” Näitä sanoja Heidi ei olisi ikinä uskonut kuulevansa omalla kohdallaan. Hän oli normaalipainoinen kolmikymppinen nainen, jonka viikkorutiineihin kuuluivat lähes päivittäiset juoksulenkit ja säännöllinen kuntosaliharjoittelu. Neuvolan terveydenhoitajan sanat poikkeavasta sokerirasituskokeen tuloksesta tulivat shokkina.

Yleisin raskauskomplikaatio

Heidi ei kuitenkaan ole yksin. Joka viides raskaana olevista sairastuu raskausdiabetekseen, ja kohtaan heitä usein gynekologin vastaanotollani. Kyseessä on yleisin raskausajan komplikaatio.

Liikuntaa ja terveellistä ruokavaliota suositellaan raskauden jälkeen diabeteksen ehkäisyyn2. Tuoreet Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisy elintavoin -tutkimuksen (RADIEL) tulokset ovat kuitenkin yllättäviä: normaalipainoisilla raskausdiabeetikoilla terveelliset elintavat eivät autakaan vähentämään diabetesta, kun synnytyksestä on kulunut viisi vuotta3.

Elintapojen ja sokeritasapainon yhteyttä selvittämässä

Olen ollut mukana RADIEL-tutkimuksessa alusta alkaen, vuodesta 2008 lähtien. Alkuaan satunnaistetussa tutkimuksessa annettiin elintapaohjausta naisille, joilla oli suuri riski sairastua raskausdiabetekseen. Ohjauskertoja oli raskausaikana kolme ja synnytyksen jälkeen saman verran4 vuosina 2008–2014. Autoimme äitejä löytämään juuri heille sopivia liikuntamuotoja ja tuimme heitä terveellisissä ruokavalinnoissa. Neuvonnan tehoa verrattiin normaalissa neuvolaseurannassa oleviin naisiin; tehokas elintapaohjaus onnistui vähentämään raskausdiabeteksen ilmaantumista yli kolmanneksella4. Saimme tutkimukseemme mukaan peräti 720 naista.

Viisi vuotta synnytyksen jälkeen, vuosina 2013–2017, kutsuimme äidit ja lapset seurantakäynnille, jolla kartoitimme myös elintapoja perusteellisesti. Olkavarteen kiinnitetyt liikuntamittarit seurasivat äitien liikuntaa viikon ajan, ja ateriansa he kirjasivat ruokapäiväkirjoihin. Seurantatutkimukseen osallistui jopa 350 naista, lähes puolet ensi vaiheen osallistujista5. Tulokset yllättivät: ylipainoisilla raskausdiabeetikoilla terveelliset elintavat, liikunta ja ruokavalio, olivat yhteydessä parempaan sokeritasapainoon, mutta eivät normaalipainoisilla.

Yllättävä tulos johti lisäkysymyksiin

Löydös innosti minut perehtymään aiheeseen lisää. Miksi joka viidennellä normaalipainoisista raskausdiabeetikoista oli sokeriaineenvaihdunnan häiriö jo viisi vuotta synnytyksen jälkeen, terveellisistä elintavoistaan huolimatta? Gynekologina haluaisin myös kertoa Heidille, mitä hän voi tehdä omaa riskiä pienentääkseen. Ja ennen kaikkea – mitä voisin hänen hyväkseen tehdä?

Lääketieteen säätiön apurahan avulla pääsen nyt selvittämään, löytyykö geeneistä selitystä normaalipainoisten raskausdiabeetikoiden suurelle riskille. Haluan myös selvittää, muokkaako geneettinen tausta sitä, miten elintavat vaikuttavat diabetesriskiin synnytyksen jälkeen. Aiemmista tutkimuksista näet tiedetään, että geenit voivat vaikuttaa siihen, miten elimistömme reagoi esimerkiksi liikuntaan tai vaikka runsaskuituiseen ruokavalioon.6 RADIEL-tutkimuksessakin havaittiin, että MTNR1B-geenin monimuotoisuus vaikutti siihen, reagoiko odottaja raskaudenaikaiseen elintapaohjaukseen vai ei.7

Liikunta kannattaa aina

RADIEL-tutkimuksen yllättävistä tuloksista huolimatta liikunta ja terveellinen ruokavalio osoittautuivat hyödyllisiksi myös normaalipainoisille raskausdiabeetikoille. Ne alensivat kaikilla osallistujilla kehon rasvaprosenttia, verenpainetta ja kolesterolia. Liikuntaan ja terveellisiin ruokavalintoihin kannattaa siis ehdottomasti kaikkien panostaa.

Mahdollisuuksia diabeteksen ehkäisemiseen normaalipainoisilla raskausdiabeetikoilla täytyy kuitenkin tutkia lisää. Yleisten suositusten lisäksi saatamme tarvita nykyistä enemmän yksilöllistä otetta: kukin äiti vaatii omanlaisensa ohjeet.

Säännölliset sokerikontrollit synnytyksen jälkeen

Ainoa tapa todeta diabetes ajoissa on yhä sokeritasapainon säännöllinen tarkistus. Synnytyksen jälkeen kaikkien raskausdiabeetikoiden tulisi muistaa seurata verensokeria vuoden tai vähintään kolmen vuoden välein. Varhainen diabetes ei aiheuta oireita, eivätkä normaali paino tai terveelliset elintavat täysin suojaa siltä.

Tutkimustulostemme pohjalta kannustan Heidiä edelleen liikkumaan säännöllisesti ja syömään monipuolisesti. Alkujärkytyksen jälkeen hänkin toivottavasti osaa suhtautua shokkiuutiseen kuin kristallipalloon: kun tietää omat riskinsä, niihin voi ainakin yrittää vaikuttaa. Heidin poika Vilho täyttää seuraavaksi kaksi vuotta. Ehkä äiti syntymäpäiväkakkua leipoessaan muistaa oman verensokerinsa ja varaa ajan sen seurantaan.

Lähteet:

  1. Vounzoulaki E, Khunti K, Abner SC, Tan BK, Davies MJ, Gillies CL. Progression to type 2 diabetes in women with a known history of gestational diabetes: systematic review and meta-analysis. BMJ. 2020;369:m1361.
  2. Tuomilehto J, Lindstrom J, Eriksson JG, et al. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. New England Journal of Medicine. 2001;344(18):1343-1350.
  3. Huvinen E, Engberg E, Meinilä J, et al. Lifestyle and glycemic health 5 years postpartum in obese and non-obese high diabetes risk women. Acta Diabetol. 2020.
  4. Koivusalo SB, Rono K, Klemetti MM, et al. Gestational Diabetes Mellitus Can Be Prevented by Lifestyle Intervention: The Finnish Gestational Diabetes Prevention Study (RADIEL) A Randomized Controlled Trial. Diabetes Care. 2016;39(1):24-30.
  5. Huvinen E, Eriksson JG, Koivusalo SB, et al. Heterogeneity of gestational diabetes (GDM) and long-term risk of diabetes and metabolic syndrome: findings from the RADIEL study follow-up. Acta Diabetologica. 2018;19:19.
  6. Dietrich S, Jacobs S, Zheng J-S, Meidtner K, Schwingshackl L, Schulze MB. Gene-lifestyle interaction on risk of type 2 diabetes: A systematic review. Obesity Reviews. 2019;20(11):1557-1571.
  7. Grotenfelt NE, Wasenius NS, Rono K, et al. Interaction between rs10830963 polymorphism in MTNR1B and lifestyle intervention on occurrence of gestational diabetes. Diabetologia. 2016;59(8):1655-1658.

Emilia Huvinen

Titteli: LT, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Työ: Postdoc-tutkija RADIEL-projekti, Helsingin yliopisto, sekä erikoislääkäri Teratologinen tietopalvelu, HUS Akuutti
Koulutus: LL 2005, LT 2018, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri 2019
Harrastukset: taiteilu, retkeily, juoksu ja jooga

 

 

Lahjoita lääketieteen tutkimukseen