Joka kolmas meistä sairastuu syöpään elämänsä aikana. Vuosittain syöpään sairastuu noin 30 000 suomalaista. Naisilla kymmenenneksi yleisin syöpä ja toiseksi yleisin gynekologinen syöpä on munasarjasyöpä, joka kehittyy ja leviää nopeasti.
– Munasarjasyövän ennuste on huonompi kuin muilla gynekologisilla syövillä, koska tauti on alkuvaiheessaan oireeton. Varhainen toteaminen on nykyisillä menetelmillä mahdotonta, ja diagnoosi tehdäänkin lähes aina vasta syövän levittyä munasarjoista vatsaonteloon ja sisäelinten ympärille, kertoo dosentti ja kliininen tutkija Anniina Färkkilä.
Munasarjasyöpä vaatii usein pitkäaikaista hoitoa ja seurantaa. Hyvin sujuneista hoidoista huolimatta jopa 90 prosenttia munasarjasyövistä uusiutuu.
– Toisin kuin rintasyöpään ei munasarjasyöpään toistaiseksi ole olemassa parannuskeinoa. Diagnoosin saamisen jälkeen ensisijaista on leikkaushoito, jonka tavoitteena on poistaa kaikki syöpäkudos. Leikkauksen jälkeen hoitoa jatketaan solunsalpaajilla sekä uusilla lääkehoidoilla kuten PARP- tai verisuonikasvutekijän estäjillä, kertoo Färkkilä.
Munasarjasyöpään sairastumiseen vaikuttavat erityisesti geenit, vaikka myös yhdistelmäehkäisy, sterilisaatio sekä raskaus ja imetys voivat pienentää sairastumisriskiä. Jos perinnöllinen alttius munasarjasyöpään on tiedossa, voidaan munasarjat ja munanjohtimet poistaa myös ennaltaehkäisevästi.
Färkkilä on työskennellyt munasarjasyöpien parissa vuodesta 2008 saakka. Suuren osan urastaan hän on tutkinut munasarjasyöpien aggressiivisinta alamuotoa, huonosti erilaistunutta seroosia karsinoomaa, joka on munasarjasyövän tyypeistä yleisin ja toistaiseksi ilman parantavaa hoitoa.
Tutkimus auttaa ymmärtämään syövän toimintaa
Syövän leviämistä edellyttää, että syöpäsolut välttävät elimistön oman immuunipuolustuksen. Färkkilän tutkimusaiheena onkin munasarjasyöpien immunogenominen profilointi, jolla selvitetään syöpäsolujen toimintaa.
– Tällä hetkellä teemme hyvin laajaa kasvainten immunogenomista profilointia yksisolutasolla. Tutkimme erityisesti solujen ominaisuuksia ja välisiä suhteita sekä miten ne vaikuttavat immuunipuolustukseen. Pyrimme selvittämään, miten geenit vaikuttavat siihen, kuinka elimistömme puolustautuu kasvainta vastaan – käytännössä siis tapoja, joilla kasvain huijaa kehoamme, Färkkilä kuvailee.
Kun immuunivasteeseen vaikuttavat geeni- ja solumuutokset ovat tiedossa, pystytään ne analysoimaan kliinisistä kudosnäytteistä. Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään syöpää itsessään sekä kohdentamaan hoitomuotoja tehokkaammin.
– Ideaalitilanteessa voimme etsiä geenivirheitä ja kohdentaa juuri niihin sopivan lääkehoidon. Lupaavia tuloksia on saavutettu muun muassa PARP-estäjähoidolla, jolla on saatu jopa puolet tiettyä geenivirhettä kantavista potilaista paranemaan, Färkkilä kertoo.
Vaikka tähänastiset tutkimukset puhuvat jo puolestaan, etsivät immunologiset hoidot vielä potilasryhmäänsä ja sopivaa vaihetta hoitopolun varrelta.
Suomalaista tutkimusta suomalaisten terveydeksi
Färkkilän johtama tutkimusryhmä on ottanut Suomessa käyttöön teknologian, jonka avulla kudosnäytteitä pystytään kuvantamaan ennennäkemättömällä tarkkuudella. Sekä teknologia että lähestymistapa ovat maailman mittakaavassa ainutlaatuisia.
– Munasarjasyöpiä ei tällä hetkellä tutkita tällä tarkkuudella muualla maailmassa. Tällä hetkellä teknologia on vain tutkimuskäytössä, mutta sen tuottamat johtopäätökset voidaan tulevaisuudessa viedä lähemmäs potilaita. Pystymme tekemään yksisolukuvantamista jo nyt helsinkiläisille potilaille, kertoo Färkkilä, joka työskentelee tutkimustyön ohessa HUSin naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä.
Helsingin yliopiston monitieteelliseen tutkimusryhmään kuuluu Färkkilän lisäksi 12 biologia, bioinformaatikkoa, lääketieteen opiskelijaa ja tutkimushoitajaa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti suomalaisten biopankkien kanssa, minkä lisäksi kansainvälisiä yhteistyökumppaneita löytyy aina Pohjoismaista Amsterdamiin ja New Yorkiin.
Marraskuussa 2021 Suomen Lääketieteen Säätiö myönsi Färkkilälle 50 000 euron apurahan, joka on tarkoitettu lääketieteellisesti merkittävään uuteen tutkimusavaukseen. Färkkilän mukaan säätiön tuki on äärimmäisen tärkeä uusien hoitomuotojen kehittämiseksi.
– On suomalaisten terveyden kannalta tärkeää, että laadukasta tutkimusta tehdään täällä meillä. Apuraha mahdollistaa uuden teknologian hyödyntämisen sekä hoitojen kehittämisen suoraan suomalaisille potilaille.
