Työn ja lapsenhoidon ohessa Oksanen toimii varapuheenjohtajana Nuorten Lääkärien Yhdistyksessä. NLY tavoittelee lääkäreille tasapainoa sekä työn ja vapaa-ajan välille että tutkimuksen ja kliinisen työn välille. Selvästi tutkimukselle dedikoitu aika hyödyttäisi Oksasen mielestä sekä työnantajaa että työntekijää.
– Lääkärin työajasta 20 prosenttia pitäisi kohdentaa asiantuntija- ja kehitystehtäviin, kuten tutkimuksen tekemiseen. Laadukas ja ajan tasalla oleva potilashoito vaatii nimittäin jatkuvaa tietojen päivittämistä. Siun Sotessa malli on jo otettu käyttöön ja sieltä on kantautunut rohkaisevia tuloksia, Oksanen kertoo.
Hän kuitenkin näkee, että monilla nuorilla lääkäreillä tutkimuksen tekemiseen jää huonosti aikaa kliinisen työn ohella ja jaksaminenkin voi olla koetuksella. Myös haettavien rahoitusten määrät ovat pienentyneet.
– Lääketieteen alalla ajatellaan valitettavasti, että tutkimus on jotain, jota kuuluu tehdä iltaisin omasta pussista. Lisäksi toisiolaki ja sitä myöten Findata ovat nostaneet erityisesti rekisteritutkimuksen kustannuksia merkittävästi.
Lääketieteen tutkimusta tuntuukin vaivaavan tällä hetkellä tutkimusrahoituksen epävarmuus sekä resurssi- ja aikapula.
– Potilasjonot myös kasvavat ja lääkäreiden kysyntä on kovaa. Heidän tuntinsa paukkuvat jo perustyössä, joten voi olla hankalaa löytää aikaa ja resursseja vielä tutkimukselle, Oksanen jatkaa.
Yhteistyö eri tieteenalojen välillä lisääntyi pandemian ansiosta
Oksasen tie tutkijaksi kävi häneen mukaansa hyvinkin perinteistä reittiä. Lopullinen sysäys tutkimukselle tuli kuitenkin pandemian myötä.
– Ensikosketukseni tutkimuksen maailmaan koin syventävien opintojen aikana. Yliopiston ohjaus ei ollut silloin kuitenkaan vielä riittävää, ja epäröin tutkimuksen tekemistä pitkän aikaa. Sitten tuli pandemia, ja uudelle tiedolle ja näkemykselle tuli valtava tarve. Syvennyttyäni kirjallisuuteen minulle heräsi heti voimakas tunne, että tästä on pakko lähteä tekemään tutkimusta ja perustamaan väitösryhmää, Oksanen valottaa.
Oksanen kokee, että pandemiasta on ylipäätään seurannut paljon hyvää lääketieteen tutkimukselle. Erityisesti Lotta iloitsee monitieteellisyyden ja vuorovaikutuksen lisääntymisestä eri tieteenalojen välillä.
– Pandemia on tuonut esiin sen, että lääketieteen tutkimuksessa on vallinnut lokeroituneita ajatuksia. Vuoropuhelua eri tieteenalojen välillä ei ole ollut riittävästi, jotta asioita olisi osattu kyseenalaistaa tarpeeksi. Monitieteellisyyden myötä ymmärrys ja oivallukset ovat lisääntyneet.
Se on ollut suuri innostuksen lähde myös Oksasen omassa tutkimuksessa.
– Omaa jaksamistani lisää ehdottomasti vuorovaikutus sekä kollegoiden kesken että yli tieteenrajojen. Toki tutkimusta tehdessä pitää myös kokea, että työllä on merkitystä. Aiheelle pitää olla tilausta ja tarvetta.
Lotan mukaan SARS-CoV-2-viruksen lisäksi tällä hetkellä tutkitaan paljon myös muita ajankohtaisia aiheita, kuten ilmastonmuutosta.
– Ilmastonmuutos heijastuu tällä hetkellä myös tutkimuskentälle. Ilmastoaiheisiin ja niihin liittyviin sairauksiin tehdään yhä enemmän tutkimusta. Lisäksi geneettinen tutkimus on kehittynyt viime vuosina mahdollistaen sen hyödyntämisen muun muassa syöpähoidoissa. Trendikästä ovat myös datakokonaisuuksiin sekä koneoppimiseen liittyvät aiheet.
Entä miltä näyttää nuoren lääkärin tulevaisuus – mitä Lotta aikoo tehdä väitöskirjan jälkeen?
– Toivoisin, että väitöksen jälkeen työt jatkuisivat postdoc-vaiheelle ja sitä kautta eteenpäin. Oma tieteellinen urani voisi rakentua kliinisen uran rinnalle, koska ne tukevat vahvasti toisiaan. Kliinisellä puolella esiin nousee paljon kysymyksiä, joihin tutkimuspuolella voidaan pyrkiä vastaamaan, Oksanen suunnittelee.