Suomen Lääketieteen Säätiö palkitsi kaksi ansioitunutta lääkäritutkijaa Helsingin Lääkäripäivien avajaisissa 21. tammikuuta. Perinteikkään Pohjolan lääketieteen palkinnon saanut bakteeriopin emeritusprofessori Pentti Huovinen oli tunnustuksesta erittäin kiitollinen. Häntä ilahdutti, että huomionosoituksen olivat myöntäneet kollegat eli lääkärijärjestöjen edustajista koostuva valiokunta.
”Elämäntyöpalkinto on suuri kunnia”, Huovinen kiteytti juhlallisuuksien jälkeen.
Iloisissa tunnelmissa oli myös Itä-Suomen yliopiston professori, ylilääkäri Aarno Dietz. Hän vastaanotti upouuden Pohjolan lääketieteen innovaatiopalkinnon digitaalisesta TrueHear-alustasta. Hänet oli valinnut palkinnonsaajaksi kolmen kärkiehdokkaan joukosta Planmecan perustaja ja toimitusjohtaja Heikki Kyöstilä. Tunnustuksella on Dietzille suuri merkitys.
”Se on hieno osoitus siitä, että kuulon tutkimusta ja kuntoutuksen kehittämistä pidetään tärkeänä.”
Yllättävä uravalinta osoittautui viisaaksi
Palkinnonsaajat luennoivat Messukeskuksen yleisölle avajaisia seuranneena päivänä. Huovinen paljasti, että hän oli saanut inspiraation bakteerien tutkimiseen jo 1970-luvun lopulla farmakologian professorin Esko Iisalon luennolla. Siellä nuori lääkäri oli saanut vihiä uudesta asiasta – nimittäin siitä, että antibiootit menettävät tehoaan ja niiden resistenssiä mitataan.
”Ihmettelin, mitä tämä oikein on”, Huovinen muistelee.
Kipinä uravalintaan syttyi siltä istumalta. Huovinen kertoo, että aluksi tutkimusaihe herätti kollegoissa huvitusta – olihan vallalla ajatus, että infektiotaudit olisivat pian antibioottien ansiosta historiaa. Huovinen kuitenkin väitteli virtsatieinfektioiden hoitoon käytetyn trimetopriimin resistenssistä ja suuntasi tutkijaksi Harvardiin.
Urapolku osoittautui hedelmälliseksi. Antibioottien laaja-alainen käyttö nimittäin eskaloitui niin, että 1990-luvulle tultaessa niille vastustuskykyisiä bakteereja pidettiin jo suurena uhkana ja antibioottien ennustettiin menettävän tehonsa. Suomessakin pulmaan herättiin, mutta valmiita keinoja vaaran torjumiseen ei ollut.
”Erityisen ongelmallista oli, että meillä ei ollut minkäänlaista antibioottipolitiikkaa.”
Suomen menestyksen taustalla laaja yhteistyö
Uhkakuvat eivät kuitenkaan ole Suomessa toteutuneet. Huovista ilahduttaa, että antibioottiresistenssin tilanne on meillä eurooppalaisittain vertaillen erittäin hyvä.
Syitä onnistumiseen on monia: 1990-luvulla maahan syntyi esimerkiksi bakteerien vastustuskykyä kartoittava FiRe-verkosto ja mikrobilääkehoidon strategia MIKSTRA. Käypä hoito -suositusten avulla antibioottikuurit lyhenivät ja niitä voitiin kohdentaa tarkemmin.
Viime vuosikymmeninä antibioottien käyttö onkin vähentynyt Suomessa noin 40 prosenttia. Huovinen ajattelee, että myönteistä kehitystä ovat vauhdittaneet vastuulliset lääkärit, potilaiden positiivinen asenne ja myös oppien sisällyttäminen lääkärikoulutukseen.
”Meidän täytyy olla todella ylpeitä siitä, mitä olemme kaikki saaneet yhdessä aikaan.”
Huovisen mielestä nyt tärkeintä olisi huolehtia siitä, että tilanne pysyy jatkossakin hyvänä ja antibiootit säilyvät tehokkaina.
”Niin, että meidän lapsemme ja lapsenlapsemme pystyisivät käyttämään niitä henkeä uhkaavien tautien hoidossa.”
Katso Huovisen haastattelu MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa
Kuulonalenemalla voi olla isot vaikutukset
Innovaatiopalkinnon saanut professori Dietz puolestaan herätteli Messukeskuksen yleisöä kuulovikojen yleistymiseen: Maailman terveysjärjestö arvioi, että vuoteen 2050 mennessä noin 2,5 miljardia ihmistä kärsii jonkinlaisesta kuulonalenemasta. Ongelma koskettaa etenkin ikääntyvää väestöä, mutta myös nuoret ovat riskissä esimerkiksi nappikuulokkeiden yleistyttyä.
”Hoidontarve tulee kasvamaan ihan valtavasti tässä seuraavien vuosien aikana.”
Dietz muistutti, että Suomessa vain noin puolet kuulonkuntoutusta tarvitsevista on hoidon piirissä. Potilaita ei tunnisteta ajoissa, ja he ehtivät kärsiä huonosta kuulosta kauan ennen kuin pääsevät arviointiin. Tämä on pulmallista, sillä kuulonalenema vaikuttaa toimintakykyyn ja kognitioon – esimerkiksi kuulonaleneman ja muistisairauksien välillä on jo todettu vahva yhteys.
”Koska kuulonalenemalla on näinkin vahva assosiaatio muistisairauksiin, meillä pitäisi olla melko suuri motivaatio lähteä kuntouttamaan näitä potilaita aktiivisesti ja riittävän varhain.”
Innovaatio siivittää kohti parempaa kuulovikojen hoitoa
Dietzin mukaan hyvää kuulonkuntoutusta estävät Suomessa monet pullonkaulat. Prosessi on hidas ja raskas, ja siihen liittyy päällekkäistä työtä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Nykyisin käytössä oleva kuulotesti on myös vanhentunut: se ei mittaa kuulemista arkielämän olosuhteissa eikä mahdollista kuntoutuksen hyötyjen todentamista.
Pulmallista on sekin, että kuulontutkijoiden ajasta leijonanosa kuluu mekaaniseen tutkimustyöhön – Dietzin omassa kotiorganisaatiossa KYSissä arviolta 50 prosenttia.
”Se on pois työstä, jota he voisivat tehdä potilaan hyväksi.”
Dietzin tiimeineen kehittämä digitaalinen TrueHear-palvelualusta voi kuitenkin tuoda apua näihin ongelmiin. Se avaa uusia mahdollisuuksia niin kuulovikojen diagnosointiin, hoitoon kuin kuntoutuksen hyötyjen arviointiin. Lisäksi se lupaa säästöjä terveydenhuoltoon, kun potilaat voivat mitata kuulonsa omatoimisesti modernilla puhehälytestillä.
Innovaation pilotointi ja käyttöönotto jatkuu Pohjois-Savon hyvinvointialueella vuoden 2026 aikana. Dietz esitti esitelmässään kiitokset myös tutkimusryhmälleen, joka on ollut mukana mahdollistamassa TrueHearin syntyä.
”Ilman heidän työtään ja innostustaan en olisi tässä puhumassa.”
Katso Dietzin haastattelu MTV:n Huomenta Suomessa
Valokuvat: Linda Lehtovirta