Tutkimuksessa tunnistettiin sekä miehillä että naisilla viisi erilaista työurapolkua väestötasolla. Tulosten perusteella 75 % skitsofreniaa sairastavista ja puolet muita psykooseja sairastavista henkilöistä sijoittui epävakaalle urapolulle, jossa työttömyys ja osa-aikaiset työt ovat olleet yleisiä koko 30-vuotisen tutkimusjakson ajan. Psykooseihin sairastuneiden henkilöiden urapolut erosivat merkittävästi verrokkiväestöstä. Verrokkiväestössä epävakaan työurapolun kategoriaan kuului vain 10 % miehistä ja 20 % naisista.
Tutkimusaineistona käytettiin vuoden 1966 Pohjois-Suomen syntymäkohorttia ja erityisesti sen 46-vuotiskyselyn tuloksia, jotka koostuivat 6613 henkilön vastauksista. Sairaustiedot kerättiin pitkittäisistä rekisteriaineistoista.
Tutkittavia pyydettiin kertomaan roolistaan opiskelijana, kokoaikaisessa palkkatyössä, osa-aikatyössä, yrittäjänä, työttömänä ja perhe- tai muulla vapaalla ikävuosina 16–45. Vastaukset analysoitiin sukupuolittain trajektorianalyysiksi kutsutulla menetelmällä, jossa keskenään samankaltaisista vastauksista muotoutui samanlaisia työurapolkuja.
”Vastaavat, usean vuosikymmenen käsittävät aineistot ovat kansainvälisesti harvassa. Aineistomme tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia psykoosisairauksien ammatillisia seuraamuksia pitkittäistutkimuksen muodossa”, väitöskirjatutkija Tuomas Majuri Oulun yliopistosta sanoo Oulun yliopiston tiedotteessa 4.8.
Psykoosisairaudet ovat vakavia mielenterveyden häiriöitä, jotka puhkeavat tyypillisesti jo nuorella iällä.
”Olemme aiemmin osoittaneet, että työkyvyttömyyseläkkeeltä työmarkkinoille palaaminen on mahdollista psykoosisairauksissa. Nyt löydetyt havainnot korostavat tarvetta kehittää ja soveltaa työmarkkinoille sitoutumista parantavia toimia jo psykoosisairauksien varhaisessa vaiheessa”, Majuri sanoo.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa kansainvälisessä psykiatrian alan Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology -lehdessä.
Tutkimusta rahoittivat Iso-Mällisen Säätiö, Oulun yliopiston tukisäätiö, Oulun yliopistollinen sairaala, Juho Vainion Säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö sekä Suomen Akatemia. Suomen Lääketieteen Säätiö myönsi väitöskirjatutkija Tuomas Majurille viime vuonna Eka-apurahan, joka on tarkoitettu tutkimustyötään aloittaville lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille ja lisensiaateille.
Tutkimusjulkaisu: Majuri T, Alakokkare A-E, Haapea M, Nordström T, Miettunen J, Jääskeläinen E, Ala-Mursula L. Employment trajectories until midlife in schizophrenia and other psychoses – the Northern Finland Birth Cohort 1966 (2022). Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. Published online 07 July 2022. https://doi.org/10.1007/s00127-022-02327-6
Lue lisää artikkeleita aiheesta:
- Psykoosit näkyvät aivoissa
- Isot perinnölliset erot lääkevaikutuksissa — Sama annos Panacodia voi toisella ihmisellä olla hyödytön ja toisella johtaa myrkytykseen
- Geenitieto avaa uuden ulottuvuuden — suomalaisilla on erityisasema alan tutkimuksessa
Tue lääketieteen tutkimusta – jokainen lahjoitus on tärkeä
Kotimainen tutkimus parantaa kansanterveyttä kehittämällä uusia hoitomuotoja ja lääkkeitä. Suomessa tehtävän tutkimuksen avulla voidaan ratkoa terveyteen liittyviä haasteita myös globaalisti. Yksityishenkilöiden ja yritysten tekemät lahjoitukset ovat keskeinen varojemme lähde. Jokainen lahjoitus auttaa – ja jokainen euro menee lyhentämättömänä tutkimukseen. Ilman laadukasta tutkimusta ei ole laadukasta terveydenhoitoa. Käytämme lahjoitukset lyhentämättöminä tutkimuksen hyväksi. Emme pidätä varainhankinta- tai hallinnointikuluja. 850–50 000 euron suuruiset lahjoitukset ovat vähennyskelpoisia toisen yhteisön verotuksessa.