Sirpa Nykänen (sirnykanen@gmail.com)
Perustutkimuksen tulee päätyä käytäntöön hyödynnettäväksi
Tutkiessani Suomen Lääketieteen Säätiön myöntämän hankeapurahan vaikuttavuutta, osa apurahatutkijoista vastauksissaan epäili, että heidän tekemänsä perustutkimus ei ole välttämättä hyödynnettävissä kliinisen lääketieteen käytännössä. Sekä tutkimuskirjallisuus että vastaajista muodostettu pienryhmä kuitenkin totesivat, että kaikki tutkimus vaatii pohjalle perustutkimusta ja kaiken perustutkimuksen tulisi päätyä aikanaan käytännössä hyödynnettäväksi.
Tutkimuksen käytännön hyödynnettävyys ja tutkimuksen tuottama todellinen vaikuttavuus näyttäytyvät tyypillisesti vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua alkuperäisestä tutkimuksesta, koska tieteellisten tutkimusten tulokset siirtyvät yhteiskuntaan useiden erilaisten reittien kautta.
Lääketieteellinen perustutkimus tuottaa tietoa, joka myötävaikuttaa tieteellisen informaation lisääntymiseen ja synnyttää jatkotutkimushankkeita. Tutkimukset voivat aikanaan johtaa tuloksiin, jotka ovat hyödynnettävissä käytännön kliinisessä työssä mm. Käypä hoito –suositusten muodossa. Näin saavutettu vaikuttavuus näkyy kenties myönteisenä muutoksena kansanterveydessä ja yleisesti yhteiskunnallisessa hyvinvoinnissa. Havaittavasta muutoksesta on kuitenkin vaikea osoittaa yksittäisen perustutkimuksen osuutta.
Vertaisarvioidut julkaisut ja tutkijan uran eteneminen kertovat tutkimuksen tieteellisestä laadusta
Tutkimuksen vaikuttavuuden arvioiminen tiedeyhteisössä on usein tutkimuksen laadun arvottamista, vaikka sen sijaan laadun arvioiminen tulisi nähdä vaikuttavuutta ennakoivana tekijänä. Tutkimuksen laadusta kertoo se, että tutkimuksesta kirjoitetut artikkelit julkaistaan vertaisarvioiduissa ja tiedeyhteisön arvostamissa julkaisuissa ja muut tutkijat viittaavat artikkeleihin. Samalla tavoin tutkijan uralla eteneminen ja tutkimuksen saamat jatkorahoitukset vaativat myönteistä vertaisarviointia eli laadun arvottamista suhteessa muihin tutkijoihin tai rahoitusten hakijoihin.
Tutkimuksen tieteellistä laatua tulisi julkaisutoiminnan lisäksi varmistaa jo tutkimushankkeen aikana vuorovaikutteisella verkostoitumisella, tutkimuksen laajentumisella ja uusilla tutkimusalueilla sekä tutkimusmenetelmien edelleen kehittämisellä. Nämä tutkimuksen laatua vahvistavat tekijät tukevat tavoitteellisten tulosten ja vaikutusten syntyä, joka osaltaan ennakoi vaikuttavuutta.
Säätiön rahoittamat tutkimushankkeet tuottavat vaikuttavuutta
Suomen Lääketieteen Säätiön tavoitteena on tukea suomalaista lääketieteellistä tutkimustyötä ja koulutusta. Säätiö on myöntänyt muiden apurahamuotojensa rinnalla erillistä hankeapurahaa kolmivuotisen tutkimusryhmän perustamiseen vuosina 2001-2015 yhteensä lähes 14 miljoonaa euroa jakautuen 108 tutkijalle.
Suomen Lääketieteen Säätiön rahoittamat tutkimushankkeet tuottavat tieteellisen ja koulutuksellisen vaikuttavuuden myötä yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tieteellisestä vaikuttavuudesta kertoo se, että hankkeiden tuottama uusi tieto on jo nyt edesauttanut tieteen kehittymistä ja osin tuloksia on voitu viedä kliiniseen käytäntöön hyödynnettäväksi. Koulutuksellista vaikuttavuutta on odotettavissa, koska hankerahoitus on edistänyt apurahansaajien työuria sekä mahdollistanut nuorten tutkijoiden suuntautumisen tutkimustyöhön ensin tutkimusryhmän tohtoriopiskelijana ja myöhemmin itsenäisenä tutkimushankkeen perustajana. Hankkeiden tuottama yhteiskunnallinen vaikuttavuus on nähtävissä vasta, kun hanketutkimuksissa tuotettu tieto edelleen kehittyy ja tulokset ovat hyödynnettävissä tiedeyhteisön ulkopuolella.
Sirpa Nykänen
Kirjoitus pohjautuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan: ”Suomen Lääketieteen Säätiön vuosina 2001–2012 myönnettyjen hankeapurahojen vaikuttavuus”.
Katso Lapin yliopiston opinnäytteet verkosta: http://lauda.ulapland.fi/