Tutkijat kertovat | 20/11/2015

Suolistobakteerit Parkinsonin taudin taustalla?

LT Filip Scheperjansin haaveena on löytää suolistomikrobeja, joiden määrään vaikuttamalla voitaisiin jarruttaa taudin etenemistä.

LT Filip Scheperjans tutkii, voisivatko muutokset suolistobakteeristossa olla Parkinsonin taudin etenemisen taustalla tai jopa laukaista taudin. Se selittäisi, miksi valtaosalla tautia sairastavista on suolistoperäisiä oireita jo vuosia ennen liikehäiriöitä.

– Tutkijoiden keskuudessa puhutaan nykyisin yleisesti niin sanotusta suoli-aivo-akselista. Sillä tarkoitetaan, että aivoista suoleen ja suolesta aivoihin on intensiivinen tiedonkulku sekä vuorovaikutusta molempiin suuntiin, Scheperjans kertoo.

Monissa sairauksissa on jo tunnustettu suolistomikrobiston merkitys – bakteerit jylläävät muun muassa ärtyneen paksusuolen, diabeteksen ja liikalihavuuden taustalla.

– Mikrobistoa muokkaamalla on pystytty tutkimuksissa vaikuttamaan myös melko välittömästi koe-eläinten käyttäytymiseen ja riskinottohalukkuuteen. Nopea vaikutus on tullut esille useammassakin tutkimuksessa. Suolistomikrobien on havaittu tuottavan yhdisteitä, joille löytyy aivoista reseptoreita, sitoutumiskohtia.

Yhdisteet vaikuttavat myös hermoston kasvutekijöihin. Parkinsonin taudissa suolistomikrobiston vaikutusta ei ole aiemmin tutkittu, vaikka suolisto-oireita tiedetään esiintyvän jo kymmenenkin vuotta ennen taudin puhkeamista. Scheperjansin haaveena on, että löytyisi suolistobakteereita, joiden määrään vaikuttamalla voitaisiin jarruttaa taudin etenemistä.

– Olisi hienoa, jos voisimme tulevaisuudessa tarjota potilaille mikrobiston muokkaamiseen perustuvaa hoitoa, jolla voitaisiin hidastaa, pysäyttää tai ehkäistä Parkinsonin tautia. Vielä emme tiedä, tuleeko tämä onnistumaan, mutta asia kannattaa selvittää. Toistaiseksi ei ole mitään lääkettä, jolla taudin etenemiseen voidaan vaikuttaa.

Bakteerit voidaan analysoida ilman viljelyä

Scheperjans iloitsee Suomen Lääketieteen säätiöltä saamastaan apurahasta. Se tulee juuri sopivaan saumaan, sillä hänen yhdysvaltalaiselta Michael J. Foxin säätiöltä saamansa apuraha päättyy helmikuussa.

Tämä apuraha on aivan olennainen. Se kantaa meidät seuraavat pari vuotta eteenpäin. Voimme jatkaa tutkimustyötä ilman keskeytyksiä.
Scheperjans itse työskentelee puolet ajastaan kliinisessä työssä ja puolet tutkijana. Lisäksi hänellä on pieni tutkimusryhmä, jossa työskentelee muutama osa-aikainen tutkija. Suolistomikrobiston koostumukseen liittyvät analyysit Scheperjans teettää Viikissä Biotekniikan instituutissa.

– Alan tutkimusta on helpottanut se, että DNA:n sekvensointitekniikka on kehittynyt paljon. Siten näytteistä voidaan analysoida bakteerit ilman viljelyä.

Äskettäin on käynnistynyt Tyksin neurologian klinikan kanssa tutkimus, jossa selvitetään, miten aivojen kuvantamismenetelmin ja suolistomikrobistoa analysoimalla Parkinsonin taudin erotusdiagnostiikkaa voitaisiin parantaa. Joskus tauti on alkuvaiheessa vaikea erottaa muista liikehäiriösairauksista.

Mikä on kana ja mikä on muna?

Scheperjansin mukaan on hienoa, että hän on ryhmineen päässyt avaaman aivan uuden tutkimusalan. Vaikka mikrobien merkitystä monissa muissa sairauksissa, kuten tulehduksellisissa suolistosairauksissa, on jo aiemmin tutkittu, hän oli ensimmäinen, joka lähti tutkimaan bakteerien merkitystä neurologisissa sairauksissa.

– On mielenkiintoista tutkia asioita, joita kukaan muu ei ole aiemmin katsonut. Toisaalta tuntuu kivalta, että tämä on nyt alkanut pikku hiljaa herättää myös kansainvälistä kiinnostusta. Minuun on ollut yhteydessä useita tutkijoita, jotka aloittelevat samantyyppistä tutkimusta.

Ensimmäisen tutkimuksensa aiheesta Scheperjans aloitti vuonna 2012. Siinä hän vertaili Parkinson-potilaiden ja kontrollihenkilöiden suolistomikrobistoja. Ilmeni, että niissä oli selviä eroja. Etenkin tietty bakteerisuku, Prevotellaceae, oli Parkinsonin tautia sairastavien suolistossa selvästi vähentynyt. Toisaalta erään tietyn bakteerisuvun esiintyminen oli yhteydessä Parkinson-potilaiden liikkumisongelmiin.

– Nämä ovat mielenkiintoisia tuloksia, mutta niistä ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ei vielä tiedetä, mikä on kana ja mikä on muna – eli seuraavaksi pitää selvittää onko taustalla syy-seuraussuhdetta.

Filip Scheperjans

Sai Suomen Lääketieteen Säätiön 175 000 euron hankeapurahan marraskuussa 2015.

Syntynyt 1981 Saksassa.

LL 2006, LT 2008 Düsseldorfin yliopisto, neurologian erikoislääkäri 2013, Helsingin yliopisto.

Työskentelee neurologina Husin pää- ja kaulakeskuksessa.

Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta.

Harrastaa ilmailua, suorittanut harrastuslentäjän lentolupakirjan.