60 hyvää syytä | 25/11/2020

Tulevaisuuden lääketiedettä: tekosydämiä ja sioilta elimiä ihmisille?

Sydämen vajaatoiminta yleistyy ja sydänsiirtojen tarve kasvaa. Suomessa asennettiin vuonna 2015 ensimmäinen tekosydän, joka korvaa ihmisen oman sydämen toiminnan. Maailmalla on myös kokeiltu siirtää sydämiä eläinlajilta toiselle - yksi siirto on tehty paviaanilta ihmisvauvalle. Miltä näyttää tulevaisuus?



Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastin neljännessä jaksossa tiedetoimittaja Mari Heikkilä keskustelee ihmisen varaosista Tampereen yliopiston professori Katriina Aalto-Setälän ja Husin sydänkirurgi Karl Lemströmin kanssa.

Sydänsiirtoja tarvittaisiin enemmän kuin siirrettäviä elimiä on saatavilla, minkä vuoksi useita potilaita kuolee vuosittain sydänsiirtoa odotellessaan. Mutta miltä näyttää tulevaisuus — millaisia varaosia on luvassa elimistä tärkeimmälle? 

Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastissa sydänkirurgi Karl Lemström kertoo, että etenkin sydämen mekaanisiset tukilaitteet eli kansankielellä apupumput tulevat yleistymään. Jo nyt niitä asennetaan Suomessa suunnilleen saman verran kuin tehdään sydänsiirtoja, eli noin 25-30 vuodessa. Tulevaisuudessa ne tulevat olemaan sydänsiirtoja yleisempi hoito. 

”Tulokset ovat erittäin hyviä. Pisimmillään potilas on elänyt apupumpun kanssa jo neljä vuotta. Hän oli hyvin hauras, kun hänet leikattiin. Katsottiin, ettei hän ole sydänsiirron piirissä. Nyt hän on hyvässä voinnissa.”

Vanhan Nokian kännykän kokoinen laite auttaa ihmisen omaa sydäntä.

Suomessa uusia apupumppuja on asennettu jo yli 120 potilaalle. Kyseessä on noin vanhan Nokian kännykän kokoinen laite, joka auttaa ihmisen omaa sydäntä esimerkiksi hoitamalla vasemman kammion tehtävän. Apupumppuja käytetään siltana sydänsiirtoon, mutta ne voivat olla myös lopullinen hoito. Vaikka leikkaus on iso operaatio, se on sydänsiirtoa kevyempi vaihtoehto iäkkäille ihmisille, sillä hyljintälääkkeitä ei tarvita.

Nykyiset apupumput ovat vielä sellaisia, että niistä lähtee johto elimistön ulkopuolelle akkujen lataamista varten. Tämä aiheuttaa infektioriskin. Lähivuosina johdosta päästäneen eroon. 

”Potilaalla on yöpöydällä laite, joka lataa sähköä ihon alla olevaan laitteeseen ja pumppu saa energiansa. Tulee myös etäseuranta, yhteys apupumpusta puhelimeen. Puhelimen sovellus on yhteydessä meihin ja kertoo, miten potilas voi ja onko tilanteita mihin pitäisi puuttua.”

Suomessa asennettu yksi tekosydän

Karl Lemström asensi keväällä 2015 Suomessa ensimmäiselle potilaalle tekosydämen. Kyseessä on laite, joka korvaa kokonaan ihmisen oman sydämen — eli vaurioitunut sydän otetaan pois ja tekosydän laitetaan tilalle. Operaatio onnistui hyvin ja tekosydän oli potilaalla jonkin aikaa, kunnes hän sai sydänsiirron.

Lemströmin ei usko, että tekosydänten käyttö tulee ainakaan lähivuosikymmeninä yleistymään. Niitä todennäköisesti käytetään vain harvinaisissa äkillisissä hätätilanteissa. Suomessa ei ole ensimmäisen asennuksen jälkeen asennettu yhtään tekosydäntä. 

Lemströmin mukaan laitteiden pitäisi vielä kehittyä paljon. Nyt käytössä on vain yksi tekosydänmalli. Siinä tulee kehon ulkopuolelle letkuja, jotka ovat infektio- ja turvallisuusriski. Akut potilas joutuu kantamaan mukanaan repussa, joka painaa noin 6,5 kiloa.  

Akut potilas joutuu kantamaan repussa, joka painaa noin 6,5 kiloa.

Kiinnikkeiden muodostuminen tekosydämen ympärille on iso ongelma — pahimmillaan kiinnikkeitä muodostuu niin paljon, että tila käy ahtaaksi rintakehässä ja sydänsiirto vaikeutuu. Tarvittaisiin myös lääkitystä, joka estäisi hyytymien ja tukosten syntymistä.

Toisaalta tekniikoiden kehittyminen voi joskus olla yllättävänkin nopeaa, joten tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Ja kiinnostusta keinosydämen kehittämiseen riittää.

”Ranskassa on kehitetty yksi malli lisää. Laitteessa ovat biologiset läpät, mikä on yksi vaihtoehto. Myös Australiassa on kehitteillä yksi malli”, Lemström kertoo. 

Geneettinen muokkaus helpottaa lajien välisiä elinsiirtoja

Lemström arvelee, että tekosydämiä lupaavampi tulevaisuuden vaihtoehto sydänsiirroille saattavat olla ksenograftit eli eläimiltä ihmisille siirrettävät elimet. Hyljintä on ollut aiemmin iso ongelma, ja siksi eläimeltä ihmiselle siirrettävät elimet ovat yleensä lakanneet toimimasta. Nyt tutkijoilla on kuitenkin käytössään uusia geneettisiä muokkausmenetelmiä, joilla eläimeltä siirrettävistä elimistä voidaan räätälöidä kudossopivia ihmiselle.

Eläimiltä varaosien saaminen ihmiselle ei ole uusi idea. Yksi kuuluisimmista kokeiluista tehtiin vuonna 1983, kun yhdysvaltaiaiskirurgi Leonard Bailey siirsi paviaanin sydämen tyttövauvalle, jolla oli synnynnäinen sydänvika. Vauva eli 20 päivää. Hän kuoli hyljintäreaktion vuoksi. 

Geneettisten muokkausmenetelmien avulla eläimeltä siirrettävistä elimistä voidaan räätälöidä kudossopivia ihmiselle.

Välillä ksenograftien tutkimus hiljeni, mutta se on nyt jälleen vilkastunut uusien hyljintää estävien menetelmien ja lääkkeiden myötä. Vuonna 2019 Nature-lehdessä julkaistiin tulokset tutkimuksesta, jossa paviaaneille oli siirretty geneettisesti muokattuja sian sydämiä. Paviaanit olivat eläneet enimmillään yli 195 päivää. 

Todennäköisesti, jos ksenograftit tulevat käyttöön, elimiä tullaan saamaan sioilta ihmisille. Lemströmin mukaan on hyvin vaikea arvioida, koska tämä voisi tapahtua: ehkä kymmenen vuoden kuluttua, ehkä parinkymmenen — tai ei koskaan. 

”Kyllähän täällä on paljon sellaista, mikä välillä kehittyy, mutta sitten kehitys pysähtyy.”

 

Teksti: Mari Heikkilä

Lahjoita lääketieteen tutkimukseen